Mystinen mänty - terveyttä vaaliva voimapuu

 

Mystinen mänty alkoi vetää puoleensa kesälomareissulla Kalajoella. Olen tähän asti pitänyt kuusta voimapuunani, sen oksia lohduttajana ja kannattelijana. Miksi nyt mänty?

 

    Kuva Mikko Malinen

Kansanperinne kertoo männystä mahtavia tarinoita. Männyn haltijoita kutsuttiin hongattariksi, jotka olivat myös hongistossa syntyneiden karhujen kasvattajia. Karhun voima yhdistää mäntyyn ylvään metsän hallitsijan mystikkaa. Entisaikaan talojen ja tilojen pihapiirissä pidettiin karsikkomäntyjä, joiden alimmat elävät oksat katkaistiin, kun talonväestä joku kuoli. Runkoon kirjattiin tietoja vainajasta, ajatuksena, että maan päällä vaeltava sielu tunnistaisi oman nimensä ja siirtyisi suosiolla eteenpäin, alisiin.

 

Mäntyä on käytetty lääkinnällisiin tarkoituksiin satoja vuosia. Keuhkoparantoloita sijoitettiin männikköjen katveeseen ja potilaita makuutettiin ulkona raikkaassa, hoitavassa ilmassa. Männyn eteeriset öljyt ja pihka ovat varmasti monille tuttuja. Ne tehoavat keuhkotauteihin, viruksiin, bakteereihin, loisiin ja vatsavaivoihin. Uutteita yhdistämällä öljyihin on voitu hoitaa reumaa, ja näin mätäkuun aikana mäntyä on varmasti käytetty märkivien haavojen hoidossa. Tervavettä on käytetty aikoinaan suojakeinoja rokkoja ja muita tarttuvaisia tauteja vastaan. Pakostikin kävi tämä covidin pentele mielessä, kun aloin pohtimaan, miksi mänty nousi minulla nyt niin vahvasti voimapuuksi, juuri tänä aikana.

 

Kuivalla mäntykankaalla kävely jo ajatuksena hoitaa keuhkoja ja hengitysteitä. Ja onko parempaa tuoksua kuin pihka ja havupuu? Luulin pitkään olevani yliherkkä männyn terpeeneille ja hartseille, kunnes tajusin, että huonekalujen käsittelyaineet ja se, kuinka puuta on säilytetty on lienee selittävämpi tekijä allergisille reaktioille. Rakastan samoilla mäntymetsässä, ihailla suoria, aurinkoa kohti kurkottavia männynrunkoja ja nuuhkia aromaattista havun tuoksua.

                   Kuva Tiina Eerola

 

 

Lisää männystä kansanperinteessä löydät:

Kop, kop – kuuleeko haltia, kun koputan puuta? Puiden henkiä on palvottu ja pelätty – tällaisia voimia eri puulajeihin on liitetty. Luettu 29.9.2021.  https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/08/31/kop-kop-kuuleeko-haltia-kun-koputan-puuta-puiden-henkia-on-palvottu-ja-pelatty

Yrttitarha: Mänty. Luettu 29.7.2021. http://www.yrttitarha.fi/kanta/manty/index.html

Puiden juurilla. Taivaannaula. Luettu 29.7.2021. https://www.taivaannaula.org/2012/08/06/puiden-juurilla/

 

 

Jooga hiljentää mielen

 "Yogah citta vrtti nirodhah" - joogan avulla voit hiljentää mielesi. 

Itselleni tietoinen jooga toimii todella hyvin myös kipulääkkeenä. Mutta vain tietoinen linjaus ja keskittyminen - pelkkä asanaharjoitus ei oikeastaan anna minulle mitään muuta kuin ärtymystä :) Tietoisuuden ja kehon tarkan kuuntelun kautta olen alkanut rakastaa joogaa ja sen vaikutusta kehoon ja mieleen. 

Olen alkanut myös pohtia, miten paljon kivusta on mielen luomaa. Itselläni on siis useita urheiluvammoja, joista osaa on operoitu ja osan kanssa on vain opittava tulemaan toimeen. Kehoani särkee joka päivä: nivelrikkopolvi, krooninen akillesjännevamma ja lonkan rustoreunuksen repeämä muistuttavat olemassaolostaan läpi päivän ja estävät suuren osan "oikeasta liikunnasta". 

Pelkäsin aluksi joogaa, koska en ollut vielä tutustunut kehoni viesteihin enkä tuntenut rajojani venyttelyssä. Löysin tuttavani - nykyisen hyvän ystäväni - kautta uudenlaisen tavan joogata: kehotietoisesti, vaivattomat linjaukset etsien, ilman suorittamista ja sopivalla kipumäärällä. En usko täysin kivuttomaan tekemiseen, enkä pelkää kipua. Mutta olenkin oppinut tunnistamaan oikeanlaisen kivun, jota saa asanoissa tuntua ja erottamaan sen nivelille ja sidekudoksille haitallisesta tuntemuksesta. 

Olen ohjannut Jomon-Shindo-rentoutusmenetelmää vuodesta 2015 alkaen, ja joogan kautta olen oppinut tukemaan paremmin sekä omia että ryhmäläisteni venyttelyasentoja myös shindossa. Koska olen liikkuvaisen joogan kannattaja ja luotan enemmän liikkeeseen kuin staattisiin asentoihin (mitä shindo ja yin juuri ovat) varmistan aina, että pitkissä shindovenytyksissä kehon on hyvä levähtää ilman, että tulee liikaa repivää venytystä. Tänä kesänä opiskelin myös Feminine Yin-joogaohjaajaksi - aivan upea menetelmä- ja huomaan toteuttavani samaa tukemisen ajatusta myös Yin-tunneilla. Jos venytyksissä ollaan pitkään ja koko kehon painon annetaan rentoutua jänteiden, sidekudosten, kalvojen ja nivelten päälle, on erityisen tärkeää suojella kehoa ylivenymiseltä ja liialta paineelta. Kehotietoisuus on kaiken avain. Usein vaivat ilmenevät jälkikäteen, joten joogan tai shindon aikana täytyy osata toimia ennaltaehkäisevästi.

Ehkä juuri omien kipujen ja vammojen takia olen tarkkana asanoissa ja venytyksissä, jotta keho oikeasti hyötyy tekemisestä. Eilen, kärsiessäni kovasta hormonaalisesta sidekudos- ja nivelkivusta annoin kehon kertoa, mitä se tarvitsi. Eteentaivutuksia seisten, juoksijan asentoa, alaspäinkatsovaa koiraa alkulämmittelyksi; siitä Utthita trikonasanaa seinää apuna käyttäen ja eteentaivutusta leveästä haara-asennosta. Lattialla lämmittelin hartiasiltaa ja testasin siltaa. Sängyssä makasin Shavasanassa, ja ällistelin sitä, miten mieli oli hiljennyt joogatessa aivan itsestään ja pahimmat kivut kaikonneet kehosta. Tavallaan ajattelin, että miten mahtavaa on, että meillä on tällainen keino huijata mieltä hiljaiseksi, ja tulla lähemmäksi puhdasta olemisen tilaa. 

Heinäkuussa aloitan myös Kehotietoisuusohjaajakoulutuksen Tietoisuusakatemiassa. Tämän koulutuksen olen kutsunut luokseni: omakohtaisen kokemisen ja opettelun kautta voin tulla yhä taitavammaksi ohjaamaan myös muita tietoisen, hyvää tekevän joogan avulla! 

Kuvat Unsplash, lisätietoa Tietoisuusakatemian palveluista täältä.

Futon selänpelastajana

Kerroin blogissani futon-vuodesohvahankinnastani muutama vuosi sitten. On aika päivittää kokemuksia, sillä paljon on tapahtunut tässä välissä.

Kuva Mikko Malinen, Seinävuoren Rotkolaakso, Tuusniemi

Hankin futonin alunperin siksi, että se vastasi kemikaali- ja tuoksuyliherkän ja lantiovaivaisen toiveisiin. Futon-sohvan mekanismi pienessä kodissani on ollut pelastus. Niks-naks ja kääntö, niin hetkessä sohva on muuttunut 140cm leveäksi, muhkeaksi sängyksi. Patja on ollut täysin tuoksuton alusta asti, vain rungosta aistin pientä havupuun tuoksua aivan alussa, mutta sekin hävisi hyvin pian. Allergioiden ja yliherkkyyksien kanssa kamppailevalle futon on loistovalinta!

Lantiovaivani olikin sitten asiasta eri mieltä. Minulla on vanhoja urheiluvammoja ympäri kehoa, ja tykkään nukkua juuri sillä kyljellä, missä lantio on kroonisesti kipeä ja tulehtunutkin. Jouduin antamaan muutaman kuukauden kokeilun jälkeen periksi ja siirryin joustinpatjalle, joka on muotoiltu lantion kohdalta joustavammaksi. Futon säilyi meillä sohvana ja vierasvuoteena, kunnes meille muutti selkäsärkyinen mies Pohjois-Karjalasta. Hänen selkänsä välilevyvammat ja hermopinteet tykästyivät kovasti futoniin, ja niinpä meillä on nyt sitten nukuttu eri sängyissä... Melkein naurattaisi, ellei harmittaisi! Minä kun olen niin kovasti kaivannut arkeen jakajaa ja viereen tuhisijaa. Muitakin kuin koiraa :)

Kuhasalon ihanilla poluilla Joensuussa

Seuraava hankinta meillä on 160 senttinen sänkyrunko tai pohjus, jossa on molemmille omat patjat. Miehelle uusi futon, minulle samalla lailla muotoiltu joustinpatja kuin tuo nykyiseni. Haaveilen myös uudesta kodista, jonka yhteydessä minulla olisi vielä joskus oma hoito- ja venyttelytila. Shindo-hoidot, meridiaanivenyttelyt ja akupainanta sekä tuleva Femine Yin-joogahoito onnistuvat parhaiten juuri futonilla. Haaveita on hyvä olla!

Kuva Tiina Eerola

Meidän perheen futonmatka ei todellakaan pääty yhteen vuodesohvaan! Yhteistyö Futonnetin kanssa viime kerralla oli vaivatonta ja sujuvaa, ja asiakaspalvelussa todella pyritään auttamaan tuoksuallergikkoja ja vaivojen kanssa painivia, jotta yöunet saataisiin levollisemmiksi ja rauhallisemmiksi. Suosittelen💖

Kuva Tiina Eerola

Keuhko-oireisen vinkkipankki - kuinka auttaa keuhkoja vahvistumaan ja voimaan paremmin

Shindo-opintojen kautta minulla syntyi kiinnostus itämaiseen lääketieteeseen ja hoitomuotoihin. Olen aina ollut pikku-anarkisti, enkä helposti usko auktoriteetteja, ja perustan kaiken tietoni omaan kokemukseen. Uskon, että kaikki tarvittava löytyy meistä itsestämme, ja löydämme tarvittavan tiedon ja taidot silloin, kun niitä todella tarvitsemme.
Meridiaanit, ruokavaliot, hoidot, venytykset - pureskelen kaiken ensin itse, ennen kuin suostun uskomaan ja omaksumaan opitun tiedon. Opettaessani shindoa ja meditaatiota en useinkaan edes puhu asioista, joista minulla ei ole syvää omaa kokemusta.

Olen aina ollut käytännön oppija, ja motivaationi on syntynyt omasta tarpeesta käsin. Viime vuosien kiireessä ja ruuhkavuosissa (inhottava sana tuo) olen tietoisesti odottanut inspiraatiota ja todellista tarvetta ottaa asioista selvää. Nyt oli aika ottaa tarkemmin selvää keuhkojen toimintaan vaikuttavista tekijöistä ja löytää oma tapani hoitaa itseäni. Sisäilma-altistuminen, allergiat ja ihottumat tuntuvat vievän keuhkojeni kuntoa yhä huonompaan suuntaan, ja sukuni astmarasite saa minut tajuamaan, että minun täytyy opetella tukemaan keuhkojeni toimintaa. Yllättäen omien keuhkojen hyvinvointiin liittyy eniten pidätellyt tunteet, eikä suinkaan astma tai allergiat.

Keho ja mieli

Keuhkojen haasteet eivät liity vain elimeen, keuhkoihin tai fyysisiin oireisiin. Kannamme mukanamme myös tunteita, ja usein keho ja mieli toimivat niin saumattomassa yhteydessä, että on vaikea päätellä, kumpi tuli ensin, elimellinen oire vai henkinen tunne. Mitä tunteita liittyy keuhkoihin, rintakehään ja lapaluiden väliin? Tunnistatko, jos keho jumittuu keuhkojen ympäriltä, palleasta, hengityksen apulihaksista? Alempana saat vinkin itsehoitoon Shindon avulla :)

Ruokavalio

Ruokavaliosuosituksista poimin itselleni seuraavia vinkkejä
- maitotuotteet ja paistetut, rasvaiset ruuat, punainen liha, kananmuna ja juusto vähemmälle
- enemmän kuitua ja täysjyvää: ruskeaa riisiä ja kaaleja, kasviksia, kurkkua, sipulia
- pieni pistävä maku tukee keuhkojen ja paksusuolen toimintaa: mm. valkosipuli, retiisi, inkivääri
- teetä mielummin kuin kahvia

Huomion suuntaaminen kehoon

Shindo-rentoutusvenyttelyn avulla paitsi palaudutaan ja rentoudutaan, hoidetaan myös kehon energiakanavia, meridiaaneja. Seuraava venytys on minulle ollut aina tosi hankala, ja sitä tekisi mieli vältellä. Kuitenkin itseään kuunnellen, käsille ja rintakehälle tilaa liinalla tai huivilla antaen asennon voi tehdä mukavaksi. Puuskauttele uloshengitys suun kautta kehoa rentouttaen, vedä sisäänhengitys aina syvään nenän kautta. Kokeile ihmeessä!

"Sisäänhengityksellä iloa ja puhdasta energiaa kehoon,
uloshengityksellä surun tunnetta ja kuonaa kehosta pois."

1.      Eteenvenytys seisten. Keuhko- ja paksusuolimeridiaanit

Tasapainoiset tunteet; rohkeus, oikeudenmukaisuus. Epätasapainoiset; suru, murhe.

Seiso hartioiden levyisessä haara-asennossa, jalkaterät suoraan eteenpäin. Ota selkäsi takana käsistä kiinni, suorista käsivarret. Voit myös käyttää käsien välissä tilaa tuomassa liinaa tai huivia. Näin saat rinnan paremmin auki. Lähde uloshengityksellä pyöristämään ensin niskaa, sitten selkää alaspäin pitämällä niska rentona. Kädet nousevat selän takana ylös – oman joustavuuden mukaan. Viivy muutaman hengityksen ajan. Palaa rauhallisesti, niska suoristuu viimeisenä. Jos niska-hartiaseutu on kovin kireä tai kärsit huimauksesta ylös noustessa, voit nostaa kevyesti leukaa ylös ennen kuin palaat ylös. Jos haluat, voit myös laskeutua alustalle käsillä vastaan ottaen ja rentoutua hetken ns. lapsen lepoasennossa. Polvi-istunnasta viet takapuolen kantapäiden päälle ja asetat kädet joko pään yläpuolelle lepäämään alustaa vasten tai otsan alle tukemaan päätä. 

Kun lopetat harjoituksen, liikuttele ja ravistele kehoasi ja pysähdy kuuntelemaan, mille juuri nyt tuntuu. Voi hyvin! Terveisin Tiina

www.facebook.com/shindoatiinankanssa

Lähdekirjallisuutta:

Kehon kieli: Ohashin itämainen diagnoosi

Tuli, maa, vesi. Hyvinvointia kiinalaisesta lääketieteestä. Denis Vinokur.

Shindo-rentoutusmenetelmä. Kazuko Kuratomi. 

Yksinkertaista, mutta niin vaikuttavaa - Shindo

Tykkään shindosta erityisesti siksi, että se sopii lähes kaikille. Se on riittävän yksinkertaista, jotta sitä osaa tehdä aika nopeasti ilman ohjeisiin tuijottelua, mutta tarpeeksi vaativaa, jotta keho ja mieli harjoittelusta hyötyvät. Shindo on mielestäni kehollista meditaatiota, itsemyötätuntoa, omien rajojen tunnistamista ja ennen kaikkea rauhoittumista läsnäololle.

Kaikista ihaninta shindon ohjaamisessa on se, että olen itsekin jokaisen kurssin jälkeen kuin uudesti syntynyt. Rauhalliset venytykset, huolien ja murheiden puuskauttelu näkyväksi uloshengityksellä ja meditaation tuoma kevyen raskas olotila hoitavat myös minua ohjaajana syvästi.

Kertokaapas millainen shindotunti sopisi juuri tähän hetkeen? Kehoa herättelevä, seisaaltaan ja istualtaan tehtävä harjoitustunti vai palauttavaa pötköttelyä pitkine meditaatioineen?

Kuvassa nestekiertoa tasapainottava (munuainen ja virtsarakko) ja huolestuneisuutta purkava venytys, jota voit kokeilla helposti. Muista täsmätä asento juuri sinulle sopivaksi ja mukavaksi tyynyillä tai vilteillä, ja pienikin nyökkäys riittää. Jos venyt helposti, voit jopa tavoittaa varpaat, mutta muista pitää kevyesti kädet ristikkäin kyynärvarsien kohdalta. Tunnustele kehon kireyksiä, hengittele, ole läsnä tässä hetkessä.

Olen huomannut, että Shindo on suurelle yleisölle niin vierasta, että välillä väsytän itseni tekemällä hurjasti töitä tuomalla shindoa tunnetuksi. Käytän viikottain kymmeniä tunteja some-päivityksiin, sähköposteihin ja verkkomateriaalin tuottamiseen. Nyt ajattelin hetken ottaa iisimmin somerintamalla - ensi viikolla aloitan verkkokurssin, johon keskityn rauhassa kuutisen viikkoa, ja sen rinnalla ohjaan sovitut kansalaisopiston verkkotunnit. Ne, joiden kuuluukin shindon pariin löytää, juuri ne löytävät. Voidaan hyvin!

Terkuin Tiina

Verkkokurssille ehtii ja mahtuu vielä hyvin mukaan, joten klikkaa tästä saadaksesi lisätietoa: https://forms.gle/xYugptqmuE4YHB6u9

Löydät minut, shindon ja meditaation myös www.facebook.com/shindoatiinankanssa

Vanhasta luopuminen ja energiaa uudelle

Olen joutunut luopumaan elämässäni ihan liikaa. Ihmisistä, työpaikoista, harrastuksista ja mielenkiinnon kohteista. Jokainen luopuminen, joka ei lähde omasta tahdosta, on kova paikka. Luopumisella on kuitenkin aina tarve ja merkitys, sillä ilman niitä en tietäisi, mitä todella tarvitsen. 

Olen joutunut luopumaan useasta ihanasta työyhteisöstä ja ammatistani, johon olen usean vuoden koulut käynyt, ja jossa olen taitava. Sisäilma-altistuminen ja sitä seurannut herkkyys tietyille kemikaaleille ja tuoksuille poltti minut loppuun luokanopettajana, enkä enää pysty palaamaan ammattiini. Uupumisen aikana tajusin, etten enää kestä vastuuta, stressiä ja kiirettä kuten aiemmin. Enkä varsinkaan meteliä! Tajusin myös herkistyneeni ympärillä olevien energioille, enkä usko, että koulumaailma on minulle oikea paikka. Luin vähän aikaa sitten vanhoja työhakemuksia, joissa kuvailin itseäni hyväntuuliseksi, energiseksi, sosiaaliseksi ja aktiiviseksi työyhteisön jäseneksi. Kyllä, kaikkea tuota olisin, jos minulla vain olisi voimia. Myönnän, ettei niitä enää ole mihinkään ylimääräiseen tai erityisestikään vääriin asioihin. 

Olen läpikäynyt kaksi avioeroa. Niistä en uskalla enempää avautua, mutta sen kerron, etteivät liitot loppuneet rakkaudettomuuteen. Kaipaus on edelleen läsnä elämässäni, vaikka tiedät tehneeni molemmilla kerroilla oikeat päätökset. Onnekseni molemmat aiemmat puolisot ovat edelleen läsnä elämässäni, ja tunnen molemminpuolisen välittämisen. 

Entisenä koripalloilijana ja voimailijana olen etsinyt itselleni sopivaa liikuntamuotoa, mutta uupumus, nivelrikko, urheiluvammat ja krooniset alaraajakivut eivät salli enää juuri mitään urheilua. Olen hoitanut itseäni asiantuntijoiden ohjeilla, ravannut lääkäreillä, jumpannut, venytellyt, voimistanut, lepuuttanut - ja silti vammat estävät kovan liikunnan ja muutama leikkaus odottaa jonossa. 

Mutta mitä on jäänyt jäljelle? Kaikki luopuminen, karsiminen, kieltäytyminen ja kivuliaskin työ oman itsensä kanssa on vahvistanut sydämen äänen kuulemista. Nykyään jokainen valinta, jonka teen - pienikin - on tehty omasta tahdosta. Osaan tarkemmin sanoa tarvittaessa jämäkästi ei, kuunnella intuitiota, antaa tunteen kertoa päätös ja jättää pakot ja järkeilyn pienemmälle. Hain tänä syksynä kahta opettajan työtä, koska kuvittelin, että minun on pakko. Olisin saanut molemmat paikat, mutta havahduin kehoni viesteihin: olin alkanut valvoa yöt ja koin kovia kipuja ja hengenahdistusta jo ajatellessani tulevia työpäiviä. Samoin käy, jos teen edes muutaman päivän sijaisuuksia opettajana. Miksi en kuuntelisi kehon intuitiivista tarinaa siitä, mikä minulle ei ole enää sopivaa? Arvostan hurjasti kaikkia opekollegoja, jotka tekevät työtä suurella sydämellä, lapsien hyvinvoinnista huolta pitäen. 

Elämä saa tuntua helpolta ja hyvältä. Saan valita pidemmät aamu-unet ja osa-aikatyön, vuokra-asumisen omistamisen sijasta, saan valita viettää päiväni luonnossa kävellen ja meloen, kuvaten, musisoiden ja pitäen huolta itsestäni ja lapsistani. Osa-aikatyönä pidän shindo-rentoutustunteja, mitä rakastan, ja suunnittelen tulevia verkkokursseja. Opiskelen joogaa ja läsnäolo- ja tietoisuustaitoja ja meditoin. Lepään. En vielä tiedä, mikä minua milloinkin kiehtoo tai mikä minusta tulee isona, mutta sen tiedän, että olen oppinut kuuntelemaan intuitiotani ja itseäni joka hetki uudestaan ja uudestaan. Tuntuu hyvältä!

Tunne tunteesi, tunnet itsesi

Voi vitsit meitä ihmisiä. Lapsesta saakka olemme oppineet, että on kahdenlaisia tunteita: niitä, joita ei saa näyttää tai kokea, ja niitä, jotka tulevat nähdyksi ja joista tulee hyvä mieli. Tunteita on helppo arvottaa. Kävin draama-tunnetaitokoulutuksessa, jossa tajusin jotain itsessäni muuttuneen. Kävimme kauppaa tunteilla, jokainen nosti kolme lappua, joissa oli erilaisia myönteisiä ja kielteisenä pidettyjä tunteita. Tavoite oli saada sellainen käsi, jonka kanssa tulee itse toimeen. Hyvin äkkiä tajusin, että olen oppinut kestämään ja sietämään ihan kaikenlaisia tunteita. Viha, pelko, suru - pärjään hyvin kaiken tämän kanssa. Lopulta tehtävässä kävi niin, että minulle jäi kolme ns. kielteisenä pidettyä tunnetta käteen, juuri nuo kolme edellä mainittua. Kerroin ryhmäläisille, että olen käynyt tunne-ja tietoisuustaitovalmennusta muutaman kuukauden ajan, ja tajunnut, että haluan vihdoinkin tulla näkyväksi kaikkine tunteineni. Ja antaa kaikkien tunteiden TUNTUA.

Samalla ymmärsin, kuinka nopea ja toimiva tämä keino onkaan ollut. Padotut tunteet ne sairastuttavat ja masentavat, eivät eletyt ja koetut tunteet. Helppoa tunteiden tunteminen ei suinkaan ole. Vähitellen olen oppinut antamaan keholleni mahdollisuuden näyttää tunteita avoimesti. Minulle kehollisuus on avain onneen. Se, että ikään kuin esitän tunteet itselleni, tavallaan näyttelen tilanteet ja annan kehoni ilmentää noita tunteita, avaa kanavat. Tärinä, itku, lihasten kiristyminen, kiivaat hengitykset, huokailu, ääntely, yskiminen, kurkun jumittaminen, koko pään alueen kiristyminen - kaikki nämä kehon omat tunteidenpurkumekanismit ovat tulleet tutuiksi, enkä pelkää niitä enää. Joka kerta hikoilen, itken, niistän ja vaikeroin itseni yhä enemmän linjaan oman sisimpäni kanssa. Ja se tuntuu joka kerta yhtä vaikuttavalta ja mielettömältä. Minun ei enää tarvitse selitellä tunteitani tai kaataa niitä muiden niskaan, riittää, että sallin ne itselleni ja annan kehoni hoitaa lopun.

Kaikki tämä myllerrys vie kohti onnellisempaa minää ja omannäköistä elämää. Jo shindo-opinnoissa törmäsin ajatukseen, että kipusi on paranemiskeinosi. Ohashin kirja "Kehon kieli  - opas itämaiseen diagnostiikkaan" on aarrearkku, jossa palataan yhä uudelleen ajatukseen, että ongelmat ovat hyvän onnen siemeniä. Ongelmat ovat kasvun ja menestyksen avaimia, joita tulee tervehtiä ilolla. Sekä fyysiset että psyykkiset haasteet, hankalat tunteet ja kivut ovat avain onneemme, mutta ne täytyy hyväksyä osaksi omaa elämäänsä. Tällä tiellä, shindon ja tunne- ja tietoisuustaitojen lempeällä avustuksella :)

Jos kiinnostut enemmänkin shindo-kehotyöskentelymenetelmästä, katso www.facebook.com/parempipaiva.
Tunne- ja tietoisuustaitoja suosittelen kyllä vielä shindoakin enemmän, ja tämäkin blogiteksti ammentaa henkilökohtaisessa valmennuksessa saamistani opeista. Katso lisää www.tietoisuusakatemia.com tai www.facebook.com/johannaremeskoposensivut

*yhteistyössä Johanna Remes-Koposen ja Tietoisuusakatemian kanssa.
Kuvat Johanna-Remes Koponen / Tietoisuusakatemia

Tunteiden vuoristorataa

Aloitin uuden työn kivassa koulussa. Tuntui lottovoitolta, että sain vuoden pestin toisessa niistä kouluista tässä kaupungissa, joissa pystyn olemaan ilman sisäilmaoireita - minun tapauksessani yskää ja kurkkukipua, poskiontelontulehduksia, iho-oireita, huimausta ja väsymystä. Voitte siis arvata innon ja onnen, mikä työpaikasta seurasi!

Ja pelon. Häpeän, syyllisyyden, ahdistuksen.
Entä jos en kuitenkaan jaksa? Entä jos en kestäkään omo coloreita, hajuvesiä, muovimaton päästöjä, pölyä? Kahden viikon kohdalla huomasin, että suunympäryksen polttelu ja poskien palavat läiskät olivat taas palanneet. Mitä olisin tehnyt aiemmin? Painunut kodin turvaan häpeämään ja pelkäämään, hakenut sairaslomaa, ja jopa irtisanoutunut koeajan puitteissa. Mutta nytpä olen löytänyt uuden tien.

Tietoisuusakatemian kurssit tunne- ja tietoisuustaidoista, joogasta ja meditaatiosta ovat olleet osa arkipäivääni jo muutaman vuoden ajan. Seuraavalle tasolle nousimme, kun pääsin henkilökohtaiseen valmennukseen. Tulevissa teksteissä kerron valmennusprosessistani. Paljastan sen verran ensikosketuksesta, että olen taas täysin terveenä töissäni ja nautin siitä. Toissailtaisen valmennuspuhelun aikana kävimme läpi pelkoa, etten pystyisikään tekemään mitään työtä, sairastuisin pahasti, jopa kuolisin jättäen lapset selviämään yksin. Olisin yhteiskunnan hylkiö, outolintu, jolle ei mikään paikka tai työ enää sovi. Juuri niitä syvimpiä pelkoja, joita ei uskalla aina itselleenkään myöntää. Käsittelimme myös häpeää ja syyllisyyttä, mikä kaikesta tästä on seurannut. Kovia taakkoja kannettavaksi kehossa ja mielessä. Itselläni tunteen tunnistaminen ja sen tunteminen KEHOSSA on avainasemassa paranemisprosessissa. Siinä missä aiemmin puhuin läheisten kanssa tuntikausia tunteista tai kirjoitin niistä, keskityn nyt tuntemaan ja purkamaan tunteet kehollisesti. Melkoisia taakkoja on kehoparkani kantanut. Pelko ja häpeä purskahtivat tällä kertaa pintaan tärinänä, lihasjännityksenä, hikoiluna, hampaiden kalinana, hengitysvaikeuksina sekä palana kurkussa. Tärkeitä paikkoja olivat lantionseutu, rintakehä sekä hartiat, siellä ne tunteet odottivat, että minä ne näkisin ja tunnustaisin itselleni.

Nyt on seesteinen ja tasapainoinen olo. Tämä prosessi on kuitenkin vasta alkanut, mutta nyt minulla on keino tunnistaa ja työskennellä mieleni ja kehoni, tunteideni kanssa. Jatkoa seuraa!

Kuvat: Unsplash

Läsnäolon lahja

Läsnäolon lahja - sävellys ja sanat Tiina Eerola

kuvat Unsplash

Hörhöhoitojen maailmassa osa 3: energia, valo, tietoisuus

Ajattelin alunperin säästää tämän viimeiseksi, mutta nyt tuli tarve kertoa teille Johannan tietoisuusakatemiasta, kursseista ja -hoidoista. Jos et usko värähtelyyn, yhteiseen maailmankaikkeuden energiaan ja erityisesti parantavaan energiaan, ei sinun kannata jatkaa eteenpäin. Tai itse asiassa jatka- suhtaudu niin skeptisesti kuin haluat! Minulle aukesi aivan uusi maailma vuonna 2015 kun tutustuin Johannaan. Hänen sivuillaan lukee kuvaus "Joogaa, tietoisuustaitoja sekä energiaa kokemuksesta kumpuavalla taidolla, intohimolla ja suurella sydämellä."

Itse hain Johannalta alunperin apua leikkauksen jälkeisiin kiputiloihin, mutta heti ovelta sisään astuessani aistin saavani jotain paljon suurempaa. Siitä alkoi ystävyytemme, välillä asiakassuhteena, välillä vertaisena, ystävänä. Johannan energiahoidot - tai valohoidot, kuten hän itse tykkää niitä kutsua- täytyy itse kokea. Parasta on se, ettei hoito jää passiiviseksi vastaanottamiseksi, vaan samalla opit pitämään huolta itsestäsi. Myöhemmin olen usean kerran saanut energiahoitoa etänä, ja joka kerta vaikutus on samankaltainen: kyyneleitä, tärinöitä, kehon viestejä, tunteiden vilskettä. Ja kaiken päällimmäisenä tunteena hyväksyntä ja kiitollisuus.

Kuva Tietoisuusakatemia.com

Johannan tietoisuustaito- sekä joogakurssit ovat sittemmin imaisseet minut mukaansa aikamoiselle matkalle. Olen oppinut hyväksymään ja sietämään aiemmin niin vaikeita tunteita, ylittämään ennaltamäärättyjä (turhia) rajoja, tutkiskelemaan itseäni ja ennen kaikkea luottamaan sisäiseen ääneeni. Kehoni viestit, jotka aiemmin tukahdutin, ovat nykyään kuin palosireenit tai lekalla päähän lyönnit, enkä voi jättää niitä enää kuulematta. Olen oppinut lepäämään, olemaan läsnä, meditoimaan, hyväksymään oman itseni sekä läheiseni. Olen löytänyt myös polun sydämeeni ja todellisten unelmien äärelle. Tietoisuustaitoja opetellessa ovat saaneet kyytiä aiemmin niin selkeät rajoitukset ja pakot. Parasta on, että pelosta on tullut ystäväni, jonka höpötyksiä seurailen mielenkiinnolla. Vihan tunteet, joiden vallassa usein vietin viikkokausia, ovat nykyään helposti tunnistettavissa ennen räjähdyspistettä. Olen oppinut sietämään myös vihaa. Lähes aina sen taustalta löytyy pelko, sekä opittu käytöstapa tai pakko elämässä, jota en itse oikeasti allekirjoita.

Kuva Unsplash

Kehoni kivut ja huonosti toimivat elintoiminnot kääntyivät hyvin pian keho-mieli-yhteyden tutkailuun. Usean kuukauden mittainen verkkovalmennus antoi keinoja rauhoittua päivittäin - ja juuri se, läsnäolo oman itsensä kanssa, on ollut tieni tähän pisteeseen. Kipuja ja vammoja tulee ja menee, osa kroonistuu, mutta ne eivät enää määritä minua eivätkä ole onnellisuuteni este. Ja minä jos joku tiedän, mitä on olla kroonisesti kipeä ja elää vammojen sekä sairauksien kanssa. Ja liian pitkään ne olivatkin se pääasia elämässäni. Nyt vain sivujuoni.

Kuva Unsplash

Eikös kuulostakin aika mielenkiintoiselta? Worth to try? Tietoisuusakatemian uutiskirjeen tilaajana saat elokuussa maksuttoman meditaatiokurssin. Sieltä minutkin löytää :)

Hörhöhoitojen maailmassa osa 2: lempeä shindo-hoito

Oletko etsinyt vastapainoa hieronnalle ja perinteisille hoitomuodoille? Jotain lempeämpää, kivuttomampaa, syvemmin palauttavaa? Itse todellakin olen, jo ennen rentoutusohjaajaopintojani. Shiatsu, akupunktio, osteopatia, naprapatia, faskiakäsittely, vyöhyketerapia, lymfahoito... Lista on loputon. Useimmiten hoitokokeilun jälkeen sattui ja kolotti, monesti jo hoidon aikana teki mieli pyytää lopettamaan. Eikä kyse suinkaan ole ollut hoitajien taitojen tai keskinäisen kemian puutteesta, vaan siitä, että menetelmä on ollut liian raju herkälle keholle.

Shindo-opintoihin kuului kokemus shindo-hoidosta, ja siinä hetkessä sulin lempeän kosketuksen alle. Jo se, että hoidettavan asentoa voidaan muokata sopivaksi, eikä päinmakuu ole ainoa mahdollisuus, tuntui hyvältä. Shindo-hoito on kokonaisvaltainen kokemus, jossa keholle ja mielelle annetaan tavallaan keinoja parantaa itse itsensä. Hoito tehdään futonilla maaten, vaatteet päällä, ja hoitaja käy läpi yleensä koko kehoa painellen, rapsutellen, kevyesti hieroen - tarpeen ja voinnin mukaan.

Pääsin shindo-hoitaja Tiina Koivulinnun lempeiden käsien alle Keravalle, Kiko-hyvinvoinnin tiloihin. Tiinasta huokuu ammattitaito ja lähimmäisenrakkaus sekä syvempi tietämys ja kokemus ihmisestä kokonaisuutena. Hänellä on hyppysissään meridiaanit, energiat ja varsinkin eräänlaiset energiakeskittymät ja -tukokset, joita hän osaa lukea ja kertoa enemmän kehon voinnista.

Kuvat Shindo ry

Hoidon aikana sain kevyitä painalluksia ja rapsutuksia selkään ja hartioihin ja koko kireään takalinjaan, sekä päähän, käsivarsiin ja rintakehään. Selän puolelle kokeiltiin myös Spacewalk-menetelmää, jossa jalkaterät vaivaavat ihanasti koko selkää samalla kuin kallonpohja nauttii käsien muikeasta otteesta. Omat krooniset vammani lantiossa ja jalkaterissä saivat erityiskäsittelyä tikkuhoidolla, joka muistuttaa energiahoitoa. Lopun varvashoito toi upean nirvanan, kun koko keho rentoutui. Rentoutunut, syvästi raukea olo valtasi minut hoidon jälkeen. Lantio tuntui notkeammalta ja oli auki, vammojen kipu oli selkeästi laantunut. Ennen kaikkea mieli uskoi, että kehoni on viisas ja pystyy parantamaan itsensä. Bonuksena sain kehotuksen käydä verikokeissa ja lääkärillä, sillä kehoni kertoi kohonneesta verensokerista sekä pernan ja haiman huonovointisuudesta. Myös vammat vaativat useamman hoitokerran, jotta saavat apua paranemiseen.

Shindo-hoidon erikoisuus on se, ettei ihmistä varsinaisesti pyritä "hoitamaan kuntoon" vaan keholle annetaan vain "yllykkeitä" hoitaa itse itseään. Hermoston tasapainottuminen, lempeän kosketuksen tuomat oksitosiinit ja endorfiinit, hoitajan energia ja lämpö - ne kaikki vaikuttavat syvästi parantaen.
Jos kärsit kivuista, unettomuudesta, stressistä, uupumuksesta tai haluat palautua ja voimaantua, suosittelen aivan ensimmäiseksi kokeilemaan juuri shindo-hoitoa. Hoitajien yhteystiedot löydät shindo.fi-sivulta. Tiina Koivulintu ottaa vastaan Keravan keskustassa hyvien liikenneyhteyksien varrella, ja suosittelen Tiinaa lämmöllä.

Hörhöhoitojen maailmassa osa 1: Reconnection-hoito

Ajoittain minua harmittaa, ettei minulla ole enää käytössä tyttönimeäni Holopainen, sillä siihen kävi niin mainiosti liite "hörhö". Hörhö-Holopainen. Hörhö-sana on minulle ja usealle ympärilläni kunnianimi, sillä se kuvastaa kokonaisvaltaista ja uteliasta suhtautumista ihmisyyteen. Oma lempilajini shindo on kovin vähän hörhöä meridiaanivenytyksineen ja -hoitoineen, mutta lähivuosina olen tutustunut useaan eri vaihtoehtohoitoon selvitäkseni kipujeni ja uupumukseni kanssa. 

Aloitan nyt uuden blogitekstisarjan nimeltä Hörhöhoitojen maailmassa. Sen saa kunnian aloittaa eilen kokemani upea, hämmentävä hoitomuoto, Reconnection, jonka minulle teki maailman luovin ja energisin mies Jouko Ollikainen. Joukosta ja hoidosta voit lukea lisää Tähtipajat-sivustolta, mistä myös kursivoitu teksti on lainattu. 

Istuessamme illallispöydässä (kiitos ihana Magi maistuvasta ruuasta!) Jouko huomasi, kun hieroin niskaani ja ähkin huonoa vointiani ja kysäisi onko niskat jumissa. Vastasin, että koko nainen on jumissa, ja seuraavaksi huomasinkin pötkötteleväni mukavasti viltin alla valmiina aloittamaan reconnection-hoidon. 

Reconnection-hoito on kokonaisvaltaista ihmisen hoitoa. Siinä ei hoideta jotain tiettyä ongelmaa tai sairautta vaan ihmistä kokonaisuudessaan. Hoidossa energian välitys tapahtuu hoidettavan energiakentässä eli tämä hoito ei ole ns. kosketushoitoa. Kuitenkin hoidettava pystyy kehossaan tuntemaan hoidon useilla eri tavoilla, usein hyvinkin voimakkaasti.

Etsin rennon asennon, suljin silmäni ja jäin kuulostelemaan tuntemuksia. Ja voi pojat, kylläpä alkoikin kihistä ja nytkiä. Kehoni ilmaisi selkeästi kipukohdat pienillä sähköiskuilla ja kevyillä nykähdyksillä. Hengitys vaihteli kevyestä pitkiin, syviin henkäyksiin, ja keho tuntui vuoroin painavalta, vuoroin kevyeltä. Kurkunpää, joka minulla on ollut tukkoinen viikkoja, halusi korahdella ja huokailla, aivan kuin päästäen "huonoa ilmaa" kehostani pois. 

Kuva Unsplash

Mielenkiintoisinta oli huomata, kuinka tietoisuus vähitellen väistyi ja minä vain olin, kelluin kehossani. Tämän lähemmäksi levitointia tuskin koskaan pääsen (vai onko vain mieleni rajoitteena?). Se rento painottomuus tuntui hoitavalta ja olo kevyeltä. Minulle on kuitenkin edelleen vaikeaa antaa kaiken vain olla ja tulla. Tälläkin kertaa pidättelin muutamaan otteeseen itkua, sillä tiedän sen kestävän, enkä ollut aivan valmis antamaan kaiken tulla ulos. 

Toisaalta oli mukavaa hetkittäin verrata kokemuksia aiempiin hoitoihin - energiahoitoon, reikiin, rosen-terapiaan - ja huomata, kuinka eri tavalla keho ja mieli reagoivat reconnectionissa. Energia tavallaan "valui" ylhäältä alaspäin ja kävi hurjan nopeasti kehon läpi osoittaen minulle kohdat, jotka kaipaavat hoitoa. Käsivarret, jotka olivat ristissä ylävatsalla, tuntuivat olevan ankkurini ja pitävän minua alustassa - muuten tunne muistutti kohoamista, painottomuutta. 

Kuva Unsplash

Noustessani ylös olo oli superenerginen: ei normaalia huimausta tai heikotusta, ei kipuja, kolotuksia, pään ja kurkun tukkoisuutta. Koko keho tuntui letkeältä kuin keitetty spagetti ja lantio valmiilta tuntien salsakimaraan! Miten? Milloin tätä saa lisää? Haluan voida näin hyvin ja olla näin energinen aina. Tosi tosi vahva suositus. Rohkeasti kokeilemaan!

Keskeisimpiä Reconnection-hoidon vaikutuksista ovat energiatason kohoaminen ja kokonaisvaltainen hyvänolon tunne. Sen avulla voidaan helpottaa monenlaisia kipuja, syventää unta, lievittää masennusta ja stressiä ja tukea toipumista erilaisten onnettomuuksien ja sairauksien jälkeen. Sillä on hoidettu menestyksekkäästi myös monia kroonisia terveysongelmia ja helpotettu pitkäaikaisia kiputiloja.
Hoito kestää keskusteluineen noin tunnin. Yksikin hoito voi olla voimakkaasti vaikuttava, mutta suositus olisi kolme hoitokertaa kahden viikon sisällä.

Vatsanpohjaa kutkuttavat suunnitelmat

Tänään aloin täyttää ensi lukuvuoden kalenteria, ja vatsanpohjasta nousi kutkuttava tunne, joka toi kestohymyn kasvoille. Kuopion, Rytkyn ja Siilinjärven seudulla on vihdoin tarjolla yllin kyllin shindoa ja halipysäkkiä! Syvä tyytyväisyyden tunne tuli minulle siitä, kun tajusin, kuinka etuoikeutettu olen kun saan tehdä työtä, josta oikeasti pidän, ja joka AUTTAA ihmisiä. Uupuneita, oman ajan tarpeessa olevia, kivuista kärsiviä, arjen kiireessä nuupahtaneita. Shindoa suosittelen palautumiseen, rentoutumiseen ja itsensä hemmotteluun, Halipysäkkiä aikuisen ja lapsen ihanaksi yhteiseksi kokemukseksi, joka lujittaa vuorovaikutusta ja auttaa opettelemaan rentoutumisen ja rauhoittumisen taitoja. Halipysäkin kaltaisia taitoja ja yhteisiä kokemuksia oman lapsen kanssa olisin itse kaivannut poikani kanssa. On mahtavaa, että nyt voin ns. ottaa vahingon takaisin jakamalla näitä harjoituksia muille perheille. 

SHINDO
Shindo-rentoutusmenetelmä perustuu lempeisiin venytyksiin, jotka avaavat ja hoitavat kehon energiakanavia ja faskialinjoja. Shindotunnilla harjoitellaan myös arkipäivän rentoutumistaitoja ja tehdään pieniä hoitoja, jotka hemmottelevat ja voimaannuttavat. Shindo sopii kaikille kuntoon ja ikään katsomatta - tervetuloa mukaan venyttelemään itsesi iloiseksi ja tasapainoiseksi!
Kuopiossa:
https://opistopalvelut.fi/kuopio/course.php?l=fi&t=18802
Siilinjärvellä:
https://www.opistopalvelut.fi/siilinjarvi/course.php…
Rytkyllä:
https://opistopalvelut.fi/kuopio/course.php?l=fi&t=18848 

HALIPYSÄKKI
Oletko kuullut halipysäkistä? Se on lapselle ja läheiselle aikuiselle suunnattu shindovaikutteinen rentoutustunti, joka luo läheisyyttä ja luottamusta. Halipysäkillä venytellään, leikitään, hassutellaan, rapsutellaan ja rentoudutaan yhdessä ilman vaatimuksia tai tiukkoja rajoja. Halipysäkki on suunnattu 5-12 -vuotiaille lapsille yhdessä aikuisensa kanssa, mutta sitä on mahdollista muokata myös pienemmille osallistujille. Tärkeintä on yhteisen luottamuksen ja kokemuksen rakentaminen kaikki tuntemukset sallien, kokeillen ja ihmetellen. Halipysäkillä erityisesti aikuinen oppii uutta omasta lapsestaan ja omasta roolistaan vanhempana tai lapsen läheisenä. Voit osallistua kurssille yhdessä lapsesi tai esimerkiksi lapsenlapsesi kanssa - kuitenkin niin, että jokaisella lapsella on "oma" aikuinen, eli yksi lapsi aikuista kohden.
Kuopiossa: https://opistopalvelut.fi/kuopio/course.php?l=fi&t=18824

Siilinjärvellä: https://www.opistopalvelut.fi/siilinjarvi/course.php… 

PS. Kun kansalaisopiston kausi loppuu ensi huhtikuussa, pakkaan lapset ja koiran koneeseen ja suuntaamme Fuengirolaan 2-3 viikoksi. Siellä on toiveena ja haaveena järjestää hyvinvointikurssi yhdessä Tietoisuusakatemian ihanan jooga- ja tietoisuustaito-open Johannan kanssa. Tästä kuulette vielä!

Lapsuuden leikit

Oletteko koskaan ajatelleet, kuinka moniin lapsuuden leikkeihin aikuisen kanssa liittyi mukavaa kosketusta? Itse muistan ainakin leikit Harakka huttua keittää, Vedetään nuottaa, selkään piirtelyt, Isän/ukin/enon polvella pomputtamiset, pullan leipomiset siskojen kanssa, jokaista vuorollaan vaivaten ja koristellen... Mukavia olivat myös lakanaleikit kun vanhemmat yrittivät viikata lakanoita, mutta joutuivatkin riippukeinuna toimimaan. Tiukka paketointi noihin samaisiin lakanoihin oli ihanan lohduttavaa ja isossa perheessä varpaiden työntäminen siskojen selän taakse sohvalla ja kylki kyljessä nyhvääminen olivat ihan parasta läheisyyttä!

Mitä muistoja sinulla on lapsuuden leikeistä ja läheisyydestä? Parhaat leikit top 5?

Kiinnostaako sinua palautuminen, rentoutuminen ja kokonaisvaltainen hyvinvointi?

Olen ottanut sydämeni asiaksi naisten, erityisesti äitien, palautumisen ja voimaantumisen. Ehkäpä omat rankat pikkulapsiajat, jatkuva äärirajoilla jaksaminen töissä ja kotona sekä hankala sairastuminen avasivat silmäni näkemään, että asiat voisivat olla toisin. Jos olisin sanonut useammin ei, jos olisin antanut miehenkin hoitaa osansa, luottanut muihin, pyytänyt apua, jäänyt jo aiemmin pois töistä ja panostanut omaan lepoon ja rentoutumiseen... Jos olisin paremmin kuunnellut kehoni viestejä jo ennen kuin se tilttasi totaalisesti, olisin levännyt ennemmin kuin pusertanut viimeiset hikipisarat pakkoliikunnassa ja suorittaen töitä ja kotia. Luulin, että on normaalia olla niin väsynyt - sitä paitsi kuuluisa ruuhkavuosi-termi kuului joka tuutista niin usein, että kuvittelin kaikkien olevan samassa jamassa.

Nyt, ehkä pahimmasta selvinneenä (huraaaa!) ja uutta uraa luomassa sydämestä käsin, ymmärrän paremmin. Osaan myös katsoa ympärilleni ja aistin samoja yliväsyneitä fiboja niin monella naisella, äidillä. Tiedän, etteivät muiden ohjeet ja hyvää tarkoittavat neuvot hidastaa auta, kun olet väsymyksen ja suorittamisen suossa. Jokaisen täytyy löytää itselleen sopivat keinot hidastaa ja opetella elämään uudella tavalla. Itseään kuunnellen, itselleen hyvää suoden, itsestään todellista huolta pitäen.

Minulla tuo keino on ollut jo vuosia shindo-rentoutusmenetelmä. Viime viikonlopun peruskurssin jälkeen olen yhä vakuuttuneempi siitä, mitä lempeät venytykset, rauhoittavat hengitysharjoitukset ja hellivät pienet hoidot voivatkaan tehdä uupuneelle mielelle ja keholle. Shindo, joka on japania ja tarkoittaa sydämen johdatusta tai tietä sydämeen, auttaa kuulostelemaan ja hyväksymään omia tunteitaan ja tarpeitaan ja johdattaa rentoon läsnäoloon. Vuosien saatossa olen lisännyt shindotunteihini yhä enemmän toisen tukemista ja pientä hoitamista rapsutuksin ja kevyin painalluksin. Vuodenvaihteen jälkeen olen nähnyt ihmisissä myös hurjasti ulospäinsuuntautuneen tarpeen tulla nähdyksi ja kosketetuksi. Halaus, silitys, pieni hierominen, kaikki lempeydellä tehty toisen hoitaminen, sitä tarvitsemme yhä enemmän. On ihanaa, että voin shindon kautta tuoda tätä itse- ja ryhmähoitomenetelmää ihmisten tietoisuuteen. Joko sinä olet kokenut shindon taian?

Lapsille ja perheille rentoutumisen taitoja - shindo ja hali-pysäkki

Olen jo vuosia tehnyt irtautumista luokanopettajan hommista, opiskellen sivussa terveystieteitä ja rentoutus- ja hoitomenetelmiä. Vaikka en täysipäi(väi)sesti enää open töitä pysty tekemään sisäilmasairastumiseni takia, ei se ole poistanut minusta tarvetta ja motivaatiota työskennellä lasten ja erityisesti perheiden hyväksi. Vuosi sitten kävin shindo-rentoutusohjaajille tarkoitetun Hali-pysäkki-koulutuksen, mutta en vielä silloin ymmärtänyt, mikä kultakimpale käsissäni on. Vuoden ajan olen testaillut erilaisia harjoituksia ja leikkimielisiä venytyksiä sekä harrastusporukoissa että opettajan sijaisuuksissa, ja täytyy sanoa, että ne todella toimivat lasten kanssa! Lapsiryhmissä omat haasteensa tuo meteli ja häly, mutta liikuntatunneilla, ruokailun jälkeen tai päivän viimeisten tuntien rentouttajana harjoitukset ovat toimineet todella hyvin rauhoittaen, rentouttaen ja palauttaen.

Vielä toimivampia nämä harjoitukset ovat lapsen ja oman läheisen aikuisen kesken - syvä keskinäinen tuntemus ja rakkaus luovat läheisyyttä ja yhteyttä, joka paistaa aikuisen ja lapsen koko olemuksesta. Kun shindo tarkoittaa vapaasti suomennettuna tietä sydämeen, ovat shindovaikutteiset vanhempi-lapsi-harjoitukset enemmänkin siltoja sydänten välillä... Ne auttavat tutustumaan tuohon omaan, läheiseen ihmiseen syvemmin, tunnistamaan ja hyväksymään eri tuntemuksia, arvostamaan ja kunnioittamaan toista sellaisena kuin hän on. On myös upeaa, kuinka aikuinen kerta toisensa jälkeen hämmentyy oman lapsensa taidosta hoitaa aikuista rapsutteluilla ja silityksillä. Kun nämä shindosta tutut harjoitteet verhotaan leikkimielisiin tarinoihin vaikkapa nalleista talviunilla, on lapsenkin helppo tavoittaa rentouden ja palautumisen tunteet, joita harjoitus edistää. Toisaalta harjoitusten kautta myös lapsi oppii sanoittamaan mistä pitää ja mistä ei. Itselleni vilkkaahkon pojan äitinä olisi tullut niin tarpeeseen tällainen yhteinen harrastus, jossa lapsi voi vaikka pötkötellä tyynykasassa jos ei pysty keskittymään, tai sanoa napakasti ei, jos ei pidä tietynlaisesta kosketuksesta tai tunteesta. Liian usein me vanhemmat koemme häpeän tunteita tai ärtymystä lapsen tietyistä piirteistä, jotka jopa estävät ryhmässä toimimisen.

Turha kai todeta, että olen menettänyt oman sydämeni shindolle. Erityisen hyvälle tuntuu, että pääsen tutustuttamaan perheet myös Halipysäkkiin, joka on aikuisen ja lapsen yhteinen hellittely-, venyttely- ja rentoutushetki. Myös rentoutusmenetelmäkoulutusta lasten ja perheiden parissa työskenteleville on suunnitelmissa aloittaa huhtikuussa. Tästä projektista kirjoittelen vielä lisää, sillä sen kautta pääsen käyttämään koko potentiaalini: kokemustani luokanopettajana sekä shindo- ja halipysäkkiohjaajana. Mahtava kevät tulossa!

Voihan futon! Levollista ja kivutonta unta uudella patjalla

Sängyn ja patjan valinta on aina vaikea homma. Erityisen vaikean siitä tekee kivut ja yliherkkyydet. Shindotaustastani johtuen minulla ei onnekseni ole ollut selkäsärkyjä, joista valtaosa suomalaisista työikäisistä kärsii, mutta levottomat jalat sekä nivelrikot häiritsevät yöuntani useimpina öinä. Vieläkin vaikeammaksi uuden patjan valinnan tekee kuitenkin tuoksu- ja kemikaaliyliherkkyyteni, joka on tullut jatkumona homealtistumisesta aiemmilla työpaikoilla. Monet tehtaat, varastot ja myymälät ovat aivan mahdottomia paikkoja meikäläisen herkälle nenälle ja keholle. Nykyisin tekstiileihin myös lisätään homeen- ja palonestoaineita, jotka kuormittavat terveenkin ihmisen hengityselimiä.

Kodistani käytiin sopivasti ottamassa kuvat myyntiä varten ammattilaisen toimesta ja vuodesohvakin pääsee oikeuksiinsa

Olen kuullut Suomessa myytävistä futoneista pelkästään hyvää. Useat MCS-tuttavani vannovat luonnonmateriaaleista valmistetun futon-patjan nimeen, eikä suotta. Perinteiset puuvillafutonit ovat puhdasta puuvillaa, mutta futoniin voidaan lisätä myös mm. vaahtomuovia, kookosta, villaa tai jopa hevosen jouhia. Valitsin itse toimittajaksi oululaisen Futonnetin, koska heidän tuotteensa ovat olleet hyvin siedettyjä ja luotettavia. Olin heihin yhteydessä sähköpostitse ja kyselin tuoksuista, materiaaleista ja valinnoista. Sain erinomaista palvelua, ja päädyimme yhdessä pohtien beigeen Traditional-futonpatjaan, joka on jämäkkä ja hengittävä puuvillafuton. Sen kaveriksi pieneen kotiini valitsin Fresh-vuodesohvan käsittelemättömällä mäntyrungolla.

Kuva Futonnetti: Fresh-vuodesohva. Tilasin sohvan käsittelemättömällä rungolla, Pellavan värisellä Traditional-patjalla. 

Sitten alkoi malttamaton odottelu. Kolmen viikon päästä sain kotiovelle toimitettuna sohvarungon ja to-del-la painavan futonpatjan, enkä malttanut odotella apujoukkoja, vaan kokosin rungon heti siltä istumalta itsekseni. Meidän sukumme naisilla tuntuu olevan mottona "Mitä en osaa tehdä, sitä ei tarvitsekaan osata". Patjan otin suojamuoveista tuulettumaan ja tekeytymään, mutta ilokseni huomasin heti, ettei patjassa ollut juurikaan tuoksuja. Runko tuoksui kevyesti männylle, mutta verrattuna Ikean epäonniseen sänkyostokseen tyttärelle, tuo tuoksu ei herättänyt mitään oireita. (Sivuhuomautuksena: tuo Ikean sänkyrunko saatiin palautettua, sillä se aiheutti koko perheelle kovia oireita, kuten nenäverenvuotoa, huimausta ja poskiontelo- ja kurkkukipua. Ikean huonekaluja en voi ikävä kyllä kemikaaliyliherkille suositella.)

Kuva Futonnetti. Fresh-vuodesohva on levitettynä 140cm leveä. Mekanismi on helppo ja toimii hienosti.

Kuten videossakin näytetään, Fresh-sohvasta saa helposti levitettyä 140cm leveän sängyn. Patjan päälle hankin vielä kevyen puuvillaisen petauspatjan, joka suojaa futonin päällyskangasta ja on helposti pestävä.

Nyt, kuukautta myöhemmin olen onnellinen futonin omistaja. Sohvarunko muuntuu helposti sängyksi ja se sopii pieneen tilaan upeasti. Futon yllätti, sillä se on vähentänyt yöllisiä heräämisiäni huomattavasti, ja tunnen nukkuvani paremmin ilman turhaa liikehdintää. Yöhikoilu, jota minulla esiintyi lähes joka yö, on hävinnyt patjan vaihdon myötä. Nivelet kiukkuilevat kylläkin vielä, polvet, lonkat ja olkapäät eivät vielä ole tottuneet kovempaan alustaan, mutta jäykkyys korostuu aamuisin herätessä ja helpottaa hetimmiten. Voimatreenit futon järjestää kerran viikossa-parissa, kun 140cm leveä patja täytyy kääntää, jotta se ei painu yhdestä kohtaa liikaa. Hyvin on sekin onnistunut vanhalta punttisalikävijältä. Traditional-patjaa täytyy tämän lisäksi myös rullata säännöllisesti, jotta kuidut saavat ilmaa ja painuvat tasaisesti. Meillä viikkorahaa vastaan täytyy auttaa äitiä patjan rullaamisessa :)

Lapsityövoimaa. Futonia käännetään ja rullataan säännöllisesti, jotta kuidut saavat ilmaa ja kulutus on tasaista.

Kaiken kaikkiaan olen hämmästynyt siitä, kuinka kaikki puheet futonpatjan hajuttomuudesta ja paremmasta nukkumismukavuudesta ovat pitäneet paikkansa. Futonnetin asiakaspalvelu osaa asiansa, ja heihin kannattaa olla yhteydessä sähköpostitse, jos haluat kysyä tarkemmin eri vaihtoehdoista, väreistä, rungoista tai patjojen käyttötarkoituksista. Futonnetille täydet pisteet ja kiitos hyvistä yöunista (koko perhe kiittää, kun äitikin nukkuu)!

Ihana Fresh-vuodesohvani käy loistavasti pieneen tilaan ja se on helppo muuntaa 140cm leveäksi sängyksi

*Blogiteksti tehty kaupallisessa yhteistyössä Futonnetin kanssa*