Tuoksutko liikaa, maailma?

Joka kolmas suomalainen on tuoksuherkkä. Lisäksi osa meistä "elämänsä loton" voittaneista on herkistynyt ympäristön kemikaaleille, kuten painomusteelle, puhdistusaineille, kosmetiikalle tai joillekin muoveille. Arki, joka ennen oli tavallista ja turvallista, voi muuttua jatkuvaksi selvittelyksi, mille oireilen ja missä, ja pahimmillaan elämässä on välillä eristäydyttävä erakoksi, jotta selviää. 

Oma äitini (joka on myös aina ollut tuoksuyliherkkä) päivitteli jokin aika sitten, että kuinka minusta on tullut näin herkkä. Jäin itsekin sitä pohtimaan. Hajuste- ja kemikaaliyliherkät ry:n verkkosivuilla kuvataan hyvin sitä, ettei vielä osata sanoa, mistä herkkyys syntyy. Joko pitkäkestoinen vähäinen altistuminen tai raju yhtäkkinen kemikaalikuorma voi saada aikaiseksi herkistymisen. Itse ei kovin kaukaa tarvitse syitä etsiä, kun seitsemän entistä työpaikkaani puretaan tai ollaan purkamassa laajojen mikrobivaurioiden takia. Kehoni tiesi, että jokin on vialla jo ennen sisäilma-altistumisen varsinaista puhkeamista, sillä olen ollut kova tyttö vaihtamaan työpaikkaa. Itse luulen, että myös genetiikalla on osansa herkkyydessä, sillä tuoksuherkkä äitini on myös oireillut työpaikoillaan poskionteloilla ja on allerginen ja astmaattinen. Isäni, perusterve kuuskymppinen, sairastui astmaan työskennellessään koululla kymmenisen vuotta sitten. Sitä kuivaa yskää kuunnellessa tajusin, että tämä voi iskeä kehen vaan. Emme itse valitse herkkyyttä, vaan se on huonoa tuuria, mutta myös varoitussignaalien huonoa kuuntelemista vuosien ajan. Varoituksen sana: herkkyydet eivät poistu. Ne eivät parane. Ne laajenevat ja hankaloituvat, etkä itse pysty vaikuttamaan niiden etenemiseen, paitsi välttämällä huonoja rakennuksia, tuoksuja ja kemikaaleja. Ei suinkaan ole normaalia, että yskittää ja keuhkot ja kurkku menevät tukkoon, että pyörryttää ja on aivosumua ja muistikatkoksia. Ihottumat, äänenkäheytyminen, jatkuvat poskiontelovaivat, nivelkivut, autoimmuunisairaudet - ne ovat myös monen home- ja kemikaaliyliherkän arkipäivää, jos altistuminen jatkuu. 

Oli onnea olla terve. Nyt onnea on se, kun etukäteen osaat suojella itseäsi. Ennen oli myös onnea olla alakoulun motivoitunut ope. Tämä herkistyminen tuo eteen uudelleenmäärittelyä: uusi onni on löytää hyviä rakennuksia, hajusteettomia ystäviä ja tuttavia, ehkä jopa uusia työkuvioita, joissa pystyy toteuttamaan itseään näillä rajoituksilla. 

Uusi onni on ennen kaikkea pysytellä mahdollisimman terveenä.  


PS. Tuoksutko liikaa- julisteet allergia-, iho- ja astmaliiton sivuilta ovat mainioita muistuttamaan ympäristöä meistä tuoksuyliherkistä. Kiitos kun ajattelet meitä!

Ei kommentteja