Tunne tunteesi, tunnet itsesi

Voi vitsit meitä ihmisiä. Lapsesta saakka olemme oppineet, että on kahdenlaisia tunteita: niitä, joita ei saa näyttää tai kokea, ja niitä, jotka tulevat nähdyksi ja joista tulee hyvä mieli. Tunteita on helppo arvottaa. Kävin draama-tunnetaitokoulutuksessa, jossa tajusin jotain itsessäni muuttuneen. Kävimme kauppaa tunteilla, jokainen nosti kolme lappua, joissa oli erilaisia myönteisiä ja kielteisenä pidettyjä tunteita. Tavoite oli saada sellainen käsi, jonka kanssa tulee itse toimeen. Hyvin äkkiä tajusin, että olen oppinut kestämään ja sietämään ihan kaikenlaisia tunteita. Viha, pelko, suru - pärjään hyvin kaiken tämän kanssa. Lopulta tehtävässä kävi niin, että minulle jäi kolme ns. kielteisenä pidettyä tunnetta käteen, juuri nuo kolme edellä mainittua. Kerroin ryhmäläisille, että olen käynyt tunne-ja tietoisuustaitovalmennusta muutaman kuukauden ajan, ja tajunnut, että haluan vihdoinkin tulla näkyväksi kaikkine tunteineni. Ja antaa kaikkien tunteiden TUNTUA.

Samalla ymmärsin, kuinka nopea ja toimiva tämä keino onkaan ollut. Padotut tunteet ne sairastuttavat ja masentavat, eivät eletyt ja koetut tunteet. Helppoa tunteiden tunteminen ei suinkaan ole. Vähitellen olen oppinut antamaan keholleni mahdollisuuden näyttää tunteita avoimesti. Minulle kehollisuus on avain onneen. Se, että ikään kuin esitän tunteet itselleni, tavallaan näyttelen tilanteet ja annan kehoni ilmentää noita tunteita, avaa kanavat. Tärinä, itku, lihasten kiristyminen, kiivaat hengitykset, huokailu, ääntely, yskiminen, kurkun jumittaminen, koko pään alueen kiristyminen - kaikki nämä kehon omat tunteidenpurkumekanismit ovat tulleet tutuiksi, enkä pelkää niitä enää. Joka kerta hikoilen, itken, niistän ja vaikeroin itseni yhä enemmän linjaan oman sisimpäni kanssa. Ja se tuntuu joka kerta yhtä vaikuttavalta ja mielettömältä. Minun ei enää tarvitse selitellä tunteitani tai kaataa niitä muiden niskaan, riittää, että sallin ne itselleni ja annan kehoni hoitaa lopun.

Kaikki tämä myllerrys vie kohti onnellisempaa minää ja omannäköistä elämää. Jo shindo-opinnoissa törmäsin ajatukseen, että kipusi on paranemiskeinosi. Ohashin kirja "Kehon kieli  - opas itämaiseen diagnostiikkaan" on aarrearkku, jossa palataan yhä uudelleen ajatukseen, että ongelmat ovat hyvän onnen siemeniä. Ongelmat ovat kasvun ja menestyksen avaimia, joita tulee tervehtiä ilolla. Sekä fyysiset että psyykkiset haasteet, hankalat tunteet ja kivut ovat avain onneemme, mutta ne täytyy hyväksyä osaksi omaa elämäänsä. Tällä tiellä, shindon ja tunne- ja tietoisuustaitojen lempeällä avustuksella :)

Jos kiinnostut enemmänkin shindo-kehotyöskentelymenetelmästä, katso www.facebook.com/parempipaiva.
Tunne- ja tietoisuustaitoja suosittelen kyllä vielä shindoakin enemmän, ja tämäkin blogiteksti ammentaa henkilökohtaisessa valmennuksessa saamistani opeista. Katso lisää www.tietoisuusakatemia.com tai www.facebook.com/johannaremeskoposensivut

*yhteistyössä Johanna Remes-Koposen ja Tietoisuusakatemian kanssa.
Kuvat Johanna-Remes Koponen / Tietoisuusakatemia

Tunteiden vuoristorataa

Aloitin uuden työn kivassa koulussa. Tuntui lottovoitolta, että sain vuoden pestin toisessa niistä kouluista tässä kaupungissa, joissa pystyn olemaan ilman sisäilmaoireita - minun tapauksessani yskää ja kurkkukipua, poskiontelontulehduksia, iho-oireita, huimausta ja väsymystä. Voitte siis arvata innon ja onnen, mikä työpaikasta seurasi!

Ja pelon. Häpeän, syyllisyyden, ahdistuksen.
Entä jos en kuitenkaan jaksa? Entä jos en kestäkään omo coloreita, hajuvesiä, muovimaton päästöjä, pölyä? Kahden viikon kohdalla huomasin, että suunympäryksen polttelu ja poskien palavat läiskät olivat taas palanneet. Mitä olisin tehnyt aiemmin? Painunut kodin turvaan häpeämään ja pelkäämään, hakenut sairaslomaa, ja jopa irtisanoutunut koeajan puitteissa. Mutta nytpä olen löytänyt uuden tien.

Tietoisuusakatemian kurssit tunne- ja tietoisuustaidoista, joogasta ja meditaatiosta ovat olleet osa arkipäivääni jo muutaman vuoden ajan. Seuraavalle tasolle nousimme, kun pääsin henkilökohtaiseen valmennukseen. Tulevissa teksteissä kerron valmennusprosessistani. Paljastan sen verran ensikosketuksesta, että olen taas täysin terveenä töissäni ja nautin siitä. Toissailtaisen valmennuspuhelun aikana kävimme läpi pelkoa, etten pystyisikään tekemään mitään työtä, sairastuisin pahasti, jopa kuolisin jättäen lapset selviämään yksin. Olisin yhteiskunnan hylkiö, outolintu, jolle ei mikään paikka tai työ enää sovi. Juuri niitä syvimpiä pelkoja, joita ei uskalla aina itselleenkään myöntää. Käsittelimme myös häpeää ja syyllisyyttä, mikä kaikesta tästä on seurannut. Kovia taakkoja kannettavaksi kehossa ja mielessä. Itselläni tunteen tunnistaminen ja sen tunteminen KEHOSSA on avainasemassa paranemisprosessissa. Siinä missä aiemmin puhuin läheisten kanssa tuntikausia tunteista tai kirjoitin niistä, keskityn nyt tuntemaan ja purkamaan tunteet kehollisesti. Melkoisia taakkoja on kehoparkani kantanut. Pelko ja häpeä purskahtivat tällä kertaa pintaan tärinänä, lihasjännityksenä, hikoiluna, hampaiden kalinana, hengitysvaikeuksina sekä palana kurkussa. Tärkeitä paikkoja olivat lantionseutu, rintakehä sekä hartiat, siellä ne tunteet odottivat, että minä ne näkisin ja tunnustaisin itselleni.

Nyt on seesteinen ja tasapainoinen olo. Tämä prosessi on kuitenkin vasta alkanut, mutta nyt minulla on keino tunnistaa ja työskennellä mieleni ja kehoni, tunteideni kanssa. Jatkoa seuraa!

Kuvat: Unsplash

Tunne- ja tietoisuustaitoja voi harjoitella

Tunnetaidoista on puhuttu mediassa ensimmäistä kertaa lähivuosina. Tunnetaito-ohjaajat, useat oppaat, kirjat ja testit pyrkivät kaikki antamaan meille työkaluja tunteiden tunnistamiseen, sietämiseen ja säätelyyn. Monessa yhteydessä törmään tunteiden tunnistamisen merkitykseen itsensä tuntemiselle, aidolle, hyvää tekevälle itsetuntemukselle. Tunne ja taida- sivustolta löytyy useita eri artikkeleita ja koulutuksia tunnetaitoihin liittyen. Verkkoystäväni Minna on tutustuttanut minut EFT-tunneterapiaan sekä lasten tunnetaito-ohjaukseen sekä energiahoitoihin. Hänen sivuiltaan välittyy aito välittäminen. Olen käynyt myös TRE-opastuksessa, ja saanut ensimmäisiä ahaa-elämyksiä kehoon varastoituneiden tunteiden purkamisesta tärinällä.

Kimmo Takasen Tunne lukkosi-kirja ja -sivusto ovat antaneet kiinnostavaa tietoa tavoista, joilla toimin, jotta en tuntisi tunteitani. Hänen sivustollaan on myös mielenkiintoinen testi, jonka avulla saat tietää akilleenkantapääsi eli ne tunnelukot, jotka estävät sinua elämästä omannäköistä elämääsi.
Eli onhan näitä, lähteitä ja vinkkejä.

Tähänastisen elämäni vaikuttavin kohtaaminen on ollut Johannaan tutustuminen. Tarvitsin apua leikkauksesta toipumiseen vuonna 2015, kun mikään hoitokeino ei auttanut ja kivut olivat kovat.
Alkutaival on oma luku sinänsä, ja kerron siitä tarkemmin toisella kertaa, mutta sen verran vaikuttavaa tietoa ja taitoa Johannalla on, että hänen opastuksensa avulla olen aidosti ja syvästi päässyt tutustumaan omiin tunteisiini ja kehoni kantamiin kokemuksiin. Olen alkanut ymmärtää, että mieli, josta olen ollut kovin ylpeä, osaa kyllä selittää ja analysoida ihan kaiken minulle tapahtuneen, mutta se toimii niin tehokkaasti, että se peittää alleen kehon ja tunteiden viestit. Ja juuri niitä olen varastoinut koko elämäni. Surut, vihat, pettymykset, häpeät ja pelot. Kaikki ne hyvin piilotettuna kehooni. Olen aina ollut hirmuisen hyvä räyhäämään ja itkemään, mutta samalla olen unohtanut todella TUNTEA vihan ja surun tunteita.

Miten se sitten tapahtuu? Koska olen itse vasta alkutaipaleella, ajattelin antaa Johannan itse opastaa teidätkin alkuun. Tässäpä teille lyhyt harjoitus, jonka aikana pääsette tutkailemaan, mitä kehossa juuri nyt tapahtuu ja tuntuu. Jos harjoitus tuntui tarpeelliselta ja toimivalta, kuten itselläni yhä uudelleen, voit tutustua muuhunkin materiaaliin, joka on juuri nyt avoinna kaikille https://tietoisuusakatemia.com/tietoisuusakatemia-verkkovalmennus/. Itse verkkokurssi on kuuden kuukauden mittainen syväsukellus itseesi ja samalla keino alkaa hahmottaa, mikä tuo sinulle onnellisuutta, energisyyttä ja mielenrauhaa. Kurssi on hinnaltaan vain 88e, mikä ei mielestäni ole suuri summa näin pitkästä valmennuksesta kaikkine harjoituksineen. Olen itse aivan innoissani näistä pienistä aikalisistä arjen kiireen keskelle, joiden aikana saan kuunnella kehoani ja tuntemuksiani arvottamatta ja sallien. Vähän niin kuin Shindossakin ;) 

Miltä harjoitus tuntui? Itselläni nousee lähes aina pintaan erilaisia jännityksiä, joihin huomiota kiinnittämällä purkautuu jotain kehosta itkun, huokailun tai ääntelyn kautta. Hyvin hämmentävää, mutta luonnollista ja toimivaa. Entä jos avain kaikkeen onkin jo meissä itsessämme? Jos emme tarvitse erilaisia ohjelmia ja menetelmiä voidaksemme hyvin, vain aikaa ja keskittymistä kehomme viesteihin ja tunteisiin? Itselläni harjoituksen jälkeen on aina puhdistunut ja levännyt olo, ja teen sitä aina, kun tunnen, että kierrokset kasvavat ja pää täyttyy ajatuksista ja kiireistä. Kokeile ja kerro miltä se sinusta tuntuu!

Juuri nyt syksyllä on kiva käpertyä kodin lämpöön.

Aikaa rentoutumiselle on hyvä järjestää. Rauhallisia ja tunteita avaavia hetkiä itsesi kanssa!

* Tehty yhteistyössä Tietoisuusakatemian/Johanna Remes-Koposen kanssa *