Olen jo vuosia tehnyt irtautumista luokanopettajan hommista, opiskellen sivussa terveystieteitä ja rentoutus- ja hoitomenetelmiä. Vaikka en täysipäi(väi)sesti enää open töitä pysty tekemään sisäilmasairastumiseni takia, ei se ole poistanut minusta tarvetta ja motivaatiota työskennellä lasten ja erityisesti perheiden hyväksi. Vuosi sitten kävin
shindo-rentoutusohjaajille tarkoitetun Hali-pysäkki-koulutuksen, mutta en vielä silloin ymmärtänyt, mikä kultakimpale käsissäni on. Vuoden ajan olen testaillut erilaisia harjoituksia ja leikkimielisiä venytyksiä sekä harrastusporukoissa että opettajan sijaisuuksissa, ja täytyy sanoa, että ne todella toimivat lasten kanssa! Lapsiryhmissä omat haasteensa tuo meteli ja häly, mutta liikuntatunneilla, ruokailun jälkeen tai päivän viimeisten tuntien rentouttajana harjoitukset ovat toimineet todella hyvin rauhoittaen, rentouttaen ja palauttaen.
Vielä toimivampia nämä harjoitukset ovat lapsen ja oman läheisen aikuisen kesken - syvä keskinäinen tuntemus ja rakkaus luovat läheisyyttä ja yhteyttä, joka paistaa aikuisen ja lapsen koko olemuksesta. Kun shindo tarkoittaa vapaasti suomennettuna tietä sydämeen, ovat shindovaikutteiset vanhempi-lapsi-harjoitukset enemmänkin siltoja sydänten välillä... Ne auttavat tutustumaan tuohon omaan, läheiseen ihmiseen syvemmin, tunnistamaan ja hyväksymään eri tuntemuksia, arvostamaan ja kunnioittamaan toista sellaisena kuin hän on. On myös upeaa, kuinka aikuinen kerta toisensa jälkeen hämmentyy oman lapsensa taidosta hoitaa aikuista rapsutteluilla ja silityksillä. Kun nämä shindosta tutut harjoitteet verhotaan leikkimielisiin tarinoihin vaikkapa nalleista talviunilla, on lapsenkin helppo tavoittaa rentouden ja palautumisen tunteet, joita harjoitus edistää. Toisaalta harjoitusten kautta myös lapsi oppii sanoittamaan mistä pitää ja mistä ei. Itselleni vilkkaahkon pojan äitinä olisi tullut niin tarpeeseen tällainen yhteinen harrastus, jossa lapsi voi vaikka pötkötellä tyynykasassa jos ei pysty keskittymään, tai sanoa napakasti ei, jos ei pidä tietynlaisesta kosketuksesta tai tunteesta. Liian usein me vanhemmat koemme häpeän tunteita tai ärtymystä lapsen tietyistä piirteistä, jotka jopa estävät ryhmässä toimimisen.
Turha kai todeta, että olen menettänyt oman sydämeni shindolle. Erityisen hyvälle tuntuu, että pääsen tutustuttamaan perheet myös
Halipysäkkiin, joka on aikuisen ja lapsen yhteinen hellittely-, venyttely- ja rentoutushetki. Myös
rentoutusmenetelmäkoulutusta lasten ja perheiden parissa työskenteleville on suunnitelmissa aloittaa huhtikuussa. Tästä projektista kirjoittelen vielä lisää, sillä sen kautta pääsen käyttämään koko potentiaalini: kokemustani luokanopettajana sekä shindo- ja halipysäkkiohjaajana. Mahtava kevät tulossa!
Ei kommentteja