Mystinen mänty - terveyttä vaaliva voimapuu

 

Mystinen mänty alkoi vetää puoleensa kesälomareissulla Kalajoella. Olen tähän asti pitänyt kuusta voimapuunani, sen oksia lohduttajana ja kannattelijana. Miksi nyt mänty?

 

    Kuva Mikko Malinen

Kansanperinne kertoo männystä mahtavia tarinoita. Männyn haltijoita kutsuttiin hongattariksi, jotka olivat myös hongistossa syntyneiden karhujen kasvattajia. Karhun voima yhdistää mäntyyn ylvään metsän hallitsijan mystikkaa. Entisaikaan talojen ja tilojen pihapiirissä pidettiin karsikkomäntyjä, joiden alimmat elävät oksat katkaistiin, kun talonväestä joku kuoli. Runkoon kirjattiin tietoja vainajasta, ajatuksena, että maan päällä vaeltava sielu tunnistaisi oman nimensä ja siirtyisi suosiolla eteenpäin, alisiin.

 

Mäntyä on käytetty lääkinnällisiin tarkoituksiin satoja vuosia. Keuhkoparantoloita sijoitettiin männikköjen katveeseen ja potilaita makuutettiin ulkona raikkaassa, hoitavassa ilmassa. Männyn eteeriset öljyt ja pihka ovat varmasti monille tuttuja. Ne tehoavat keuhkotauteihin, viruksiin, bakteereihin, loisiin ja vatsavaivoihin. Uutteita yhdistämällä öljyihin on voitu hoitaa reumaa, ja näin mätäkuun aikana mäntyä on varmasti käytetty märkivien haavojen hoidossa. Tervavettä on käytetty aikoinaan suojakeinoja rokkoja ja muita tarttuvaisia tauteja vastaan. Pakostikin kävi tämä covidin pentele mielessä, kun aloin pohtimaan, miksi mänty nousi minulla nyt niin vahvasti voimapuuksi, juuri tänä aikana.

 

Kuivalla mäntykankaalla kävely jo ajatuksena hoitaa keuhkoja ja hengitysteitä. Ja onko parempaa tuoksua kuin pihka ja havupuu? Luulin pitkään olevani yliherkkä männyn terpeeneille ja hartseille, kunnes tajusin, että huonekalujen käsittelyaineet ja se, kuinka puuta on säilytetty on lienee selittävämpi tekijä allergisille reaktioille. Rakastan samoilla mäntymetsässä, ihailla suoria, aurinkoa kohti kurkottavia männynrunkoja ja nuuhkia aromaattista havun tuoksua.

                   Kuva Tiina Eerola

 

 

Lisää männystä kansanperinteessä löydät:

Kop, kop – kuuleeko haltia, kun koputan puuta? Puiden henkiä on palvottu ja pelätty – tällaisia voimia eri puulajeihin on liitetty. Luettu 29.9.2021.  https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/08/31/kop-kop-kuuleeko-haltia-kun-koputan-puuta-puiden-henkia-on-palvottu-ja-pelatty

Yrttitarha: Mänty. Luettu 29.7.2021. http://www.yrttitarha.fi/kanta/manty/index.html

Puiden juurilla. Taivaannaula. Luettu 29.7.2021. https://www.taivaannaula.org/2012/08/06/puiden-juurilla/

 

 

Jooga hiljentää mielen

 "Yogah citta vrtti nirodhah" - joogan avulla voit hiljentää mielesi. 

Itselleni tietoinen jooga toimii todella hyvin myös kipulääkkeenä. Mutta vain tietoinen linjaus ja keskittyminen - pelkkä asanaharjoitus ei oikeastaan anna minulle mitään muuta kuin ärtymystä :) Tietoisuuden ja kehon tarkan kuuntelun kautta olen alkanut rakastaa joogaa ja sen vaikutusta kehoon ja mieleen. 

Olen alkanut myös pohtia, miten paljon kivusta on mielen luomaa. Itselläni on siis useita urheiluvammoja, joista osaa on operoitu ja osan kanssa on vain opittava tulemaan toimeen. Kehoani särkee joka päivä: nivelrikkopolvi, krooninen akillesjännevamma ja lonkan rustoreunuksen repeämä muistuttavat olemassaolostaan läpi päivän ja estävät suuren osan "oikeasta liikunnasta". 

Pelkäsin aluksi joogaa, koska en ollut vielä tutustunut kehoni viesteihin enkä tuntenut rajojani venyttelyssä. Löysin tuttavani - nykyisen hyvän ystäväni - kautta uudenlaisen tavan joogata: kehotietoisesti, vaivattomat linjaukset etsien, ilman suorittamista ja sopivalla kipumäärällä. En usko täysin kivuttomaan tekemiseen, enkä pelkää kipua. Mutta olenkin oppinut tunnistamaan oikeanlaisen kivun, jota saa asanoissa tuntua ja erottamaan sen nivelille ja sidekudoksille haitallisesta tuntemuksesta. 

Olen ohjannut Jomon-Shindo-rentoutusmenetelmää vuodesta 2015 alkaen, ja joogan kautta olen oppinut tukemaan paremmin sekä omia että ryhmäläisteni venyttelyasentoja myös shindossa. Koska olen liikkuvaisen joogan kannattaja ja luotan enemmän liikkeeseen kuin staattisiin asentoihin (mitä shindo ja yin juuri ovat) varmistan aina, että pitkissä shindovenytyksissä kehon on hyvä levähtää ilman, että tulee liikaa repivää venytystä. Tänä kesänä opiskelin myös Feminine Yin-joogaohjaajaksi - aivan upea menetelmä- ja huomaan toteuttavani samaa tukemisen ajatusta myös Yin-tunneilla. Jos venytyksissä ollaan pitkään ja koko kehon painon annetaan rentoutua jänteiden, sidekudosten, kalvojen ja nivelten päälle, on erityisen tärkeää suojella kehoa ylivenymiseltä ja liialta paineelta. Kehotietoisuus on kaiken avain. Usein vaivat ilmenevät jälkikäteen, joten joogan tai shindon aikana täytyy osata toimia ennaltaehkäisevästi.

Ehkä juuri omien kipujen ja vammojen takia olen tarkkana asanoissa ja venytyksissä, jotta keho oikeasti hyötyy tekemisestä. Eilen, kärsiessäni kovasta hormonaalisesta sidekudos- ja nivelkivusta annoin kehon kertoa, mitä se tarvitsi. Eteentaivutuksia seisten, juoksijan asentoa, alaspäinkatsovaa koiraa alkulämmittelyksi; siitä Utthita trikonasanaa seinää apuna käyttäen ja eteentaivutusta leveästä haara-asennosta. Lattialla lämmittelin hartiasiltaa ja testasin siltaa. Sängyssä makasin Shavasanassa, ja ällistelin sitä, miten mieli oli hiljennyt joogatessa aivan itsestään ja pahimmat kivut kaikonneet kehosta. Tavallaan ajattelin, että miten mahtavaa on, että meillä on tällainen keino huijata mieltä hiljaiseksi, ja tulla lähemmäksi puhdasta olemisen tilaa. 

Heinäkuussa aloitan myös Kehotietoisuusohjaajakoulutuksen Tietoisuusakatemiassa. Tämän koulutuksen olen kutsunut luokseni: omakohtaisen kokemisen ja opettelun kautta voin tulla yhä taitavammaksi ohjaamaan myös muita tietoisen, hyvää tekevän joogan avulla! 

Kuvat Unsplash, lisätietoa Tietoisuusakatemian palveluista täältä.

Futon selänpelastajana

Kerroin blogissani futon-vuodesohvahankinnastani muutama vuosi sitten. On aika päivittää kokemuksia, sillä paljon on tapahtunut tässä välissä.

Kuva Mikko Malinen, Seinävuoren Rotkolaakso, Tuusniemi

Hankin futonin alunperin siksi, että se vastasi kemikaali- ja tuoksuyliherkän ja lantiovaivaisen toiveisiin. Futon-sohvan mekanismi pienessä kodissani on ollut pelastus. Niks-naks ja kääntö, niin hetkessä sohva on muuttunut 140cm leveäksi, muhkeaksi sängyksi. Patja on ollut täysin tuoksuton alusta asti, vain rungosta aistin pientä havupuun tuoksua aivan alussa, mutta sekin hävisi hyvin pian. Allergioiden ja yliherkkyyksien kanssa kamppailevalle futon on loistovalinta!

Lantiovaivani olikin sitten asiasta eri mieltä. Minulla on vanhoja urheiluvammoja ympäri kehoa, ja tykkään nukkua juuri sillä kyljellä, missä lantio on kroonisesti kipeä ja tulehtunutkin. Jouduin antamaan muutaman kuukauden kokeilun jälkeen periksi ja siirryin joustinpatjalle, joka on muotoiltu lantion kohdalta joustavammaksi. Futon säilyi meillä sohvana ja vierasvuoteena, kunnes meille muutti selkäsärkyinen mies Pohjois-Karjalasta. Hänen selkänsä välilevyvammat ja hermopinteet tykästyivät kovasti futoniin, ja niinpä meillä on nyt sitten nukuttu eri sängyissä... Melkein naurattaisi, ellei harmittaisi! Minä kun olen niin kovasti kaivannut arkeen jakajaa ja viereen tuhisijaa. Muitakin kuin koiraa :)

Kuhasalon ihanilla poluilla Joensuussa

Seuraava hankinta meillä on 160 senttinen sänkyrunko tai pohjus, jossa on molemmille omat patjat. Miehelle uusi futon, minulle samalla lailla muotoiltu joustinpatja kuin tuo nykyiseni. Haaveilen myös uudesta kodista, jonka yhteydessä minulla olisi vielä joskus oma hoito- ja venyttelytila. Shindo-hoidot, meridiaanivenyttelyt ja akupainanta sekä tuleva Femine Yin-joogahoito onnistuvat parhaiten juuri futonilla. Haaveita on hyvä olla!

Kuva Tiina Eerola

Meidän perheen futonmatka ei todellakaan pääty yhteen vuodesohvaan! Yhteistyö Futonnetin kanssa viime kerralla oli vaivatonta ja sujuvaa, ja asiakaspalvelussa todella pyritään auttamaan tuoksuallergikkoja ja vaivojen kanssa painivia, jotta yöunet saataisiin levollisemmiksi ja rauhallisemmiksi. Suosittelen💖

Kuva Tiina Eerola

Keuhko-oireisen vinkkipankki - kuinka auttaa keuhkoja vahvistumaan ja voimaan paremmin

Shindo-opintojen kautta minulla syntyi kiinnostus itämaiseen lääketieteeseen ja hoitomuotoihin. Olen aina ollut pikku-anarkisti, enkä helposti usko auktoriteetteja, ja perustan kaiken tietoni omaan kokemukseen. Uskon, että kaikki tarvittava löytyy meistä itsestämme, ja löydämme tarvittavan tiedon ja taidot silloin, kun niitä todella tarvitsemme.
Meridiaanit, ruokavaliot, hoidot, venytykset - pureskelen kaiken ensin itse, ennen kuin suostun uskomaan ja omaksumaan opitun tiedon. Opettaessani shindoa ja meditaatiota en useinkaan edes puhu asioista, joista minulla ei ole syvää omaa kokemusta.

Olen aina ollut käytännön oppija, ja motivaationi on syntynyt omasta tarpeesta käsin. Viime vuosien kiireessä ja ruuhkavuosissa (inhottava sana tuo) olen tietoisesti odottanut inspiraatiota ja todellista tarvetta ottaa asioista selvää. Nyt oli aika ottaa tarkemmin selvää keuhkojen toimintaan vaikuttavista tekijöistä ja löytää oma tapani hoitaa itseäni. Sisäilma-altistuminen, allergiat ja ihottumat tuntuvat vievän keuhkojeni kuntoa yhä huonompaan suuntaan, ja sukuni astmarasite saa minut tajuamaan, että minun täytyy opetella tukemaan keuhkojeni toimintaa. Yllättäen omien keuhkojen hyvinvointiin liittyy eniten pidätellyt tunteet, eikä suinkaan astma tai allergiat.

Keho ja mieli

Keuhkojen haasteet eivät liity vain elimeen, keuhkoihin tai fyysisiin oireisiin. Kannamme mukanamme myös tunteita, ja usein keho ja mieli toimivat niin saumattomassa yhteydessä, että on vaikea päätellä, kumpi tuli ensin, elimellinen oire vai henkinen tunne. Mitä tunteita liittyy keuhkoihin, rintakehään ja lapaluiden väliin? Tunnistatko, jos keho jumittuu keuhkojen ympäriltä, palleasta, hengityksen apulihaksista? Alempana saat vinkin itsehoitoon Shindon avulla :)

Ruokavalio

Ruokavaliosuosituksista poimin itselleni seuraavia vinkkejä
- maitotuotteet ja paistetut, rasvaiset ruuat, punainen liha, kananmuna ja juusto vähemmälle
- enemmän kuitua ja täysjyvää: ruskeaa riisiä ja kaaleja, kasviksia, kurkkua, sipulia
- pieni pistävä maku tukee keuhkojen ja paksusuolen toimintaa: mm. valkosipuli, retiisi, inkivääri
- teetä mielummin kuin kahvia

Huomion suuntaaminen kehoon

Shindo-rentoutusvenyttelyn avulla paitsi palaudutaan ja rentoudutaan, hoidetaan myös kehon energiakanavia, meridiaaneja. Seuraava venytys on minulle ollut aina tosi hankala, ja sitä tekisi mieli vältellä. Kuitenkin itseään kuunnellen, käsille ja rintakehälle tilaa liinalla tai huivilla antaen asennon voi tehdä mukavaksi. Puuskauttele uloshengitys suun kautta kehoa rentouttaen, vedä sisäänhengitys aina syvään nenän kautta. Kokeile ihmeessä!

"Sisäänhengityksellä iloa ja puhdasta energiaa kehoon,
uloshengityksellä surun tunnetta ja kuonaa kehosta pois."

1.      Eteenvenytys seisten. Keuhko- ja paksusuolimeridiaanit

Tasapainoiset tunteet; rohkeus, oikeudenmukaisuus. Epätasapainoiset; suru, murhe.

Seiso hartioiden levyisessä haara-asennossa, jalkaterät suoraan eteenpäin. Ota selkäsi takana käsistä kiinni, suorista käsivarret. Voit myös käyttää käsien välissä tilaa tuomassa liinaa tai huivia. Näin saat rinnan paremmin auki. Lähde uloshengityksellä pyöristämään ensin niskaa, sitten selkää alaspäin pitämällä niska rentona. Kädet nousevat selän takana ylös – oman joustavuuden mukaan. Viivy muutaman hengityksen ajan. Palaa rauhallisesti, niska suoristuu viimeisenä. Jos niska-hartiaseutu on kovin kireä tai kärsit huimauksesta ylös noustessa, voit nostaa kevyesti leukaa ylös ennen kuin palaat ylös. Jos haluat, voit myös laskeutua alustalle käsillä vastaan ottaen ja rentoutua hetken ns. lapsen lepoasennossa. Polvi-istunnasta viet takapuolen kantapäiden päälle ja asetat kädet joko pään yläpuolelle lepäämään alustaa vasten tai otsan alle tukemaan päätä. 

Kun lopetat harjoituksen, liikuttele ja ravistele kehoasi ja pysähdy kuuntelemaan, mille juuri nyt tuntuu. Voi hyvin! Terveisin Tiina

www.facebook.com/shindoatiinankanssa

Lähdekirjallisuutta:

Kehon kieli: Ohashin itämainen diagnoosi

Tuli, maa, vesi. Hyvinvointia kiinalaisesta lääketieteestä. Denis Vinokur.

Shindo-rentoutusmenetelmä. Kazuko Kuratomi. 

Yksinkertaista, mutta niin vaikuttavaa - Shindo

Tykkään shindosta erityisesti siksi, että se sopii lähes kaikille. Se on riittävän yksinkertaista, jotta sitä osaa tehdä aika nopeasti ilman ohjeisiin tuijottelua, mutta tarpeeksi vaativaa, jotta keho ja mieli harjoittelusta hyötyvät. Shindo on mielestäni kehollista meditaatiota, itsemyötätuntoa, omien rajojen tunnistamista ja ennen kaikkea rauhoittumista läsnäololle.

Kaikista ihaninta shindon ohjaamisessa on se, että olen itsekin jokaisen kurssin jälkeen kuin uudesti syntynyt. Rauhalliset venytykset, huolien ja murheiden puuskauttelu näkyväksi uloshengityksellä ja meditaation tuoma kevyen raskas olotila hoitavat myös minua ohjaajana syvästi.

Kertokaapas millainen shindotunti sopisi juuri tähän hetkeen? Kehoa herättelevä, seisaaltaan ja istualtaan tehtävä harjoitustunti vai palauttavaa pötköttelyä pitkine meditaatioineen?

Kuvassa nestekiertoa tasapainottava (munuainen ja virtsarakko) ja huolestuneisuutta purkava venytys, jota voit kokeilla helposti. Muista täsmätä asento juuri sinulle sopivaksi ja mukavaksi tyynyillä tai vilteillä, ja pienikin nyökkäys riittää. Jos venyt helposti, voit jopa tavoittaa varpaat, mutta muista pitää kevyesti kädet ristikkäin kyynärvarsien kohdalta. Tunnustele kehon kireyksiä, hengittele, ole läsnä tässä hetkessä.

Olen huomannut, että Shindo on suurelle yleisölle niin vierasta, että välillä väsytän itseni tekemällä hurjasti töitä tuomalla shindoa tunnetuksi. Käytän viikottain kymmeniä tunteja some-päivityksiin, sähköposteihin ja verkkomateriaalin tuottamiseen. Nyt ajattelin hetken ottaa iisimmin somerintamalla - ensi viikolla aloitan verkkokurssin, johon keskityn rauhassa kuutisen viikkoa, ja sen rinnalla ohjaan sovitut kansalaisopiston verkkotunnit. Ne, joiden kuuluukin shindon pariin löytää, juuri ne löytävät. Voidaan hyvin!

Terkuin Tiina

Verkkokurssille ehtii ja mahtuu vielä hyvin mukaan, joten klikkaa tästä saadaksesi lisätietoa: https://forms.gle/xYugptqmuE4YHB6u9

Löydät minut, shindon ja meditaation myös www.facebook.com/shindoatiinankanssa

Vanhasta luopuminen ja energiaa uudelle

Olen joutunut luopumaan elämässäni ihan liikaa. Ihmisistä, työpaikoista, harrastuksista ja mielenkiinnon kohteista. Jokainen luopuminen, joka ei lähde omasta tahdosta, on kova paikka. Luopumisella on kuitenkin aina tarve ja merkitys, sillä ilman niitä en tietäisi, mitä todella tarvitsen. 

Olen joutunut luopumaan useasta ihanasta työyhteisöstä ja ammatistani, johon olen usean vuoden koulut käynyt, ja jossa olen taitava. Sisäilma-altistuminen ja sitä seurannut herkkyys tietyille kemikaaleille ja tuoksuille poltti minut loppuun luokanopettajana, enkä enää pysty palaamaan ammattiini. Uupumisen aikana tajusin, etten enää kestä vastuuta, stressiä ja kiirettä kuten aiemmin. Enkä varsinkaan meteliä! Tajusin myös herkistyneeni ympärillä olevien energioille, enkä usko, että koulumaailma on minulle oikea paikka. Luin vähän aikaa sitten vanhoja työhakemuksia, joissa kuvailin itseäni hyväntuuliseksi, energiseksi, sosiaaliseksi ja aktiiviseksi työyhteisön jäseneksi. Kyllä, kaikkea tuota olisin, jos minulla vain olisi voimia. Myönnän, ettei niitä enää ole mihinkään ylimääräiseen tai erityisestikään vääriin asioihin. 

Olen läpikäynyt kaksi avioeroa. Niistä en uskalla enempää avautua, mutta sen kerron, etteivät liitot loppuneet rakkaudettomuuteen. Kaipaus on edelleen läsnä elämässäni, vaikka tiedät tehneeni molemmilla kerroilla oikeat päätökset. Onnekseni molemmat aiemmat puolisot ovat edelleen läsnä elämässäni, ja tunnen molemminpuolisen välittämisen. 

Entisenä koripalloilijana ja voimailijana olen etsinyt itselleni sopivaa liikuntamuotoa, mutta uupumus, nivelrikko, urheiluvammat ja krooniset alaraajakivut eivät salli enää juuri mitään urheilua. Olen hoitanut itseäni asiantuntijoiden ohjeilla, ravannut lääkäreillä, jumpannut, venytellyt, voimistanut, lepuuttanut - ja silti vammat estävät kovan liikunnan ja muutama leikkaus odottaa jonossa. 

Mutta mitä on jäänyt jäljelle? Kaikki luopuminen, karsiminen, kieltäytyminen ja kivuliaskin työ oman itsensä kanssa on vahvistanut sydämen äänen kuulemista. Nykyään jokainen valinta, jonka teen - pienikin - on tehty omasta tahdosta. Osaan tarkemmin sanoa tarvittaessa jämäkästi ei, kuunnella intuitiota, antaa tunteen kertoa päätös ja jättää pakot ja järkeilyn pienemmälle. Hain tänä syksynä kahta opettajan työtä, koska kuvittelin, että minun on pakko. Olisin saanut molemmat paikat, mutta havahduin kehoni viesteihin: olin alkanut valvoa yöt ja koin kovia kipuja ja hengenahdistusta jo ajatellessani tulevia työpäiviä. Samoin käy, jos teen edes muutaman päivän sijaisuuksia opettajana. Miksi en kuuntelisi kehon intuitiivista tarinaa siitä, mikä minulle ei ole enää sopivaa? Arvostan hurjasti kaikkia opekollegoja, jotka tekevät työtä suurella sydämellä, lapsien hyvinvoinnista huolta pitäen. 

Elämä saa tuntua helpolta ja hyvältä. Saan valita pidemmät aamu-unet ja osa-aikatyön, vuokra-asumisen omistamisen sijasta, saan valita viettää päiväni luonnossa kävellen ja meloen, kuvaten, musisoiden ja pitäen huolta itsestäni ja lapsistani. Osa-aikatyönä pidän shindo-rentoutustunteja, mitä rakastan, ja suunnittelen tulevia verkkokursseja. Opiskelen joogaa ja läsnäolo- ja tietoisuustaitoja ja meditoin. Lepään. En vielä tiedä, mikä minua milloinkin kiehtoo tai mikä minusta tulee isona, mutta sen tiedän, että olen oppinut kuuntelemaan intuitiotani ja itseäni joka hetki uudestaan ja uudestaan. Tuntuu hyvältä!

Tunne tunteesi, tunnet itsesi

Voi vitsit meitä ihmisiä. Lapsesta saakka olemme oppineet, että on kahdenlaisia tunteita: niitä, joita ei saa näyttää tai kokea, ja niitä, jotka tulevat nähdyksi ja joista tulee hyvä mieli. Tunteita on helppo arvottaa. Kävin draama-tunnetaitokoulutuksessa, jossa tajusin jotain itsessäni muuttuneen. Kävimme kauppaa tunteilla, jokainen nosti kolme lappua, joissa oli erilaisia myönteisiä ja kielteisenä pidettyjä tunteita. Tavoite oli saada sellainen käsi, jonka kanssa tulee itse toimeen. Hyvin äkkiä tajusin, että olen oppinut kestämään ja sietämään ihan kaikenlaisia tunteita. Viha, pelko, suru - pärjään hyvin kaiken tämän kanssa. Lopulta tehtävässä kävi niin, että minulle jäi kolme ns. kielteisenä pidettyä tunnetta käteen, juuri nuo kolme edellä mainittua. Kerroin ryhmäläisille, että olen käynyt tunne-ja tietoisuustaitovalmennusta muutaman kuukauden ajan, ja tajunnut, että haluan vihdoinkin tulla näkyväksi kaikkine tunteineni. Ja antaa kaikkien tunteiden TUNTUA.

Samalla ymmärsin, kuinka nopea ja toimiva tämä keino onkaan ollut. Padotut tunteet ne sairastuttavat ja masentavat, eivät eletyt ja koetut tunteet. Helppoa tunteiden tunteminen ei suinkaan ole. Vähitellen olen oppinut antamaan keholleni mahdollisuuden näyttää tunteita avoimesti. Minulle kehollisuus on avain onneen. Se, että ikään kuin esitän tunteet itselleni, tavallaan näyttelen tilanteet ja annan kehoni ilmentää noita tunteita, avaa kanavat. Tärinä, itku, lihasten kiristyminen, kiivaat hengitykset, huokailu, ääntely, yskiminen, kurkun jumittaminen, koko pään alueen kiristyminen - kaikki nämä kehon omat tunteidenpurkumekanismit ovat tulleet tutuiksi, enkä pelkää niitä enää. Joka kerta hikoilen, itken, niistän ja vaikeroin itseni yhä enemmän linjaan oman sisimpäni kanssa. Ja se tuntuu joka kerta yhtä vaikuttavalta ja mielettömältä. Minun ei enää tarvitse selitellä tunteitani tai kaataa niitä muiden niskaan, riittää, että sallin ne itselleni ja annan kehoni hoitaa lopun.

Kaikki tämä myllerrys vie kohti onnellisempaa minää ja omannäköistä elämää. Jo shindo-opinnoissa törmäsin ajatukseen, että kipusi on paranemiskeinosi. Ohashin kirja "Kehon kieli  - opas itämaiseen diagnostiikkaan" on aarrearkku, jossa palataan yhä uudelleen ajatukseen, että ongelmat ovat hyvän onnen siemeniä. Ongelmat ovat kasvun ja menestyksen avaimia, joita tulee tervehtiä ilolla. Sekä fyysiset että psyykkiset haasteet, hankalat tunteet ja kivut ovat avain onneemme, mutta ne täytyy hyväksyä osaksi omaa elämäänsä. Tällä tiellä, shindon ja tunne- ja tietoisuustaitojen lempeällä avustuksella :)

Jos kiinnostut enemmänkin shindo-kehotyöskentelymenetelmästä, katso www.facebook.com/parempipaiva.
Tunne- ja tietoisuustaitoja suosittelen kyllä vielä shindoakin enemmän, ja tämäkin blogiteksti ammentaa henkilökohtaisessa valmennuksessa saamistani opeista. Katso lisää www.tietoisuusakatemia.com tai www.facebook.com/johannaremeskoposensivut

*yhteistyössä Johanna Remes-Koposen ja Tietoisuusakatemian kanssa.
Kuvat Johanna-Remes Koponen / Tietoisuusakatemia